Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)...
Olisikohan tämä kirja Anne Lesley Ivoryn kirja Omat kissani vuodelta 1989? Kirja on kuvakirja, jossa kirjan minä (,joka on takakannen perusteella kirjan tekijä, englantilainen kirjailija,) esittelee kaikki 12 kissaansa nimeltä ja roduilta ja tavoilta yms.
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Et kysymyksessäsi kerro tarkemmin, minkälaista apua tarvitset. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua ei ole suunniteltu yksittäisen koulutehtävän tekemisessä avustamiseen sinänsä. Mutta jos sen sijaan tarvitset apua Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttämisessä, esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Manu: Word 2010 - selkeyttä asiakirjoihin (2011, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2003188~S9*fin)
Lammi: Word 2010 pikaopas (2010, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1962013~S9*fin)
Paananen: Tekstinkäsittelyn pikaopas Word 2007 (2007, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1817815~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
HelMet-kirjastoissa ei ole kotiin lainattavia web-kameroita, Entressen kirjastossa Espoossa ja Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla kameroita voi kuitenkin käyttää paikan päällä.
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kyseisiin kirjastoihin ja kysellä lisätietoja.
Yhteystiedot:
Entressen kirjasto : http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto
Kohtaamispaikka: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Yleissopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sanotaan: "Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan." http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063/19700063_2
Helsingin Sanomien Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan, Suomen naisten...
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Tapiolassa sijaitsevassa Espoon kulttuurikeskuksessa (missä kirjastokin on) on kahvila, jossa on asiakkaiden käyttöön tarkoittetu mikroaaltouuni.
Kahviloita on Tapiolassa useita, Kaisan kahvila Sampokujalla, Aschan Stockmannin alakerrassa ja Fazerin kahvila sen yläkerrassa, Café bakery Lisbon Heikintorin keskikäytävällä, Picknick ja Subway.
Heikintorin Il Fatello on myös kahvila. Samoin Fazerin leipäkauppa.
Mitään kovin edullista kahvilaa en osaa nimetä. Myös WeeGee-talossa on kahvila.
Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Voit tehdä haun pääkaupunkiseuden aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, asiasanaksi hitit ja vaihtoehto näytä vain cd-levyjä. Helsingin kaupunginkirjastossa on esim. cd:t
80's dance hits sekä Hits of... -niminen sarja, jonka osat 9-13 sisältävät 80-luvun hittejä.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi pääset selaamaan Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa. Asiasanalla "ulkomaankauppa suomi neuvostoliitto" saat tulokseksi 10 teosta. Jos etsit nimekekentästä hakusanalla "idänkauppa" löydät lisäksi viisi muuta teosta, jotka kaikki liittyvät aiheeseesi. Osoitteesta http://helkaw.lib.helsinki.fi pääset Helsingin yliopiston Helka-tietokantaan, josta samalla asiasanalla löydät lisää nimekkeitä. Kirjastojen työasemilta pääset Suomen yliopistokirjastojen Linda-tietokantaan, josta löytyy yli 30 teosta aiheesta. Osa näistä on opinnäytteitä ja saatavissa ainoastaan lukusalissa luettavaksi, usein mikrokorttimuotoisena. Kirjastojen työasemilta pääset myös Aleksi-artikkelitietokantaan,...
Postin jakelusta säädetään Postilaissa 415/2011 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415. Siitä voi lukea, että postilähetykset, joiden vastaanottajan tai lähettäjän osoitetta posti tai vastaava ei saa selville, tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston käsiteltäväksi (§54). Pykälissä 57-59 kerrotaan, mitä Liikenne- ja viestintävirastossa tapahtuu. Postilähetys avataan ja sisällöstä tutkitaan saajan tai lähettäjän tietoja:
§57 "Liikenne- ja viestintävirastossa perillesaamatonta lähetystä käsittelevä henkilö saa avata postilähetyksen vain toisen henkilön läsnä ollessa. Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avatun lähetyksen päällykseen tai lähetyksen mukana...
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Veli Benjaminin kirjaa Älykkyyden kehittäminen ei tällä hetkellä voi lainata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, koska edellinen lainaaja ei ole palauttanut sitä. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaksi. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Der Kleine Prinz, 21. jakson loppupuolelta:
Und er kam zum Fuchs zurück:
"Adieu", sagte er...
"Adieu", sagte der Fuchs. "Hier mein Geheimnis. Es ist ganz einfach: man sieht nur mit dem Herzen gut. Das Wesentliche ist für die Augen unsichtbar."
"Das Wesentliche ist für die Augen unsichtbar", wiederholte der kleine Prinz, um es sich zu merken.
"Die Zeit, die du für deine Rose verloren hast, sie macht deine Rose so wichtig."
