Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Nyt on juuri ilmestynyt Suuri suomalainen www-hakemisto: www 2000 syksy-talvi, joka sisältää paitsi
yritysten www-osoitteita myös sähköpostiosoitteita. Se löytyy myös osoitteesta http://www.luotain.com .
Ainakin Turun puhelinluetteloon voivat myös yksityisasiakkaat halutessaan ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Palvelu on maksullinen. Vuoden 2001 puhelinluetteloon on myös tulossa nettihakemisto, joka sisältää yritysten www-osoitteita ja sähköpostiosoitteita.
Sähköpostiosoitteista ei kukaan pidä täydellistä luetteloa (usein sanotaankin puhelimen olevan paras väline sähköpostiosoitteen selvittämiseksi). Kotimaisista sähköpostiosoitteista pitää kirjaa mm. Eemeli http://search.fi.sonera.plaza.net/query (katso sähköpostihaku). Eemeliin voidaan...
Pitkän uran kirjasto-alan asiantuntijatehtävissä tehnyt Kirsti Kekki toteaa kirjassaan Menestystarina nimeltä kirjasto (Avain, 2013), että "Suomen kaltaista pitkäjänteistä, katkeamatonta kirjasto- ja rahoituslainsäädäntöön ja valtion ohjaukseen pohjautuvaa kokonaisjärjestelmää en tiedä muualla maailmassa olevan.". Ja jos Suomen kirjastolaitoksen ainutlaatuisuutta emme täysin pystykään mittaamaan, niin ainakin se on maailman paras, sillä vuonna 2019 Espoon kaupunginkirjasto valittiin maailman parhaaksi kirjastoksi. Lontoon kirjamessujen palkintolautakunta perusteli Espoon valintaa sillä, että se tarjoaa maksuttoman, innovatiivisen ja kaikille avoimen tilan ja kannustaa kaikkia ikä- ja ihmisryhmiä lukemisen pariin erilaisilla lukuhaasteilla...
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Ota lähtökohdaksi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi) ja valitse tiedonhaku sekä joku esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakusanoiksi omena tampere. Hakutuloksen viite OMENA (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/projulk/hedvima/omena.htm) saattaisi olla hyödyllinen sikäli, että siinä annetaan sellaisen henkilön sähköpostiosoite, joka voisi antaa tarkempia tietoja omenanviljelijöistä.
Valitse Agronetin "Maaseutukeskus auttaa elämään" -sivulta (http://www.agronet.fi/mkl) otsikon Projektit alta maakuntien parhaat. Otsikon Elintarvikeyritykset alta voit valita marja-, vihannes-, peruna- ja sienivalmisteet.
Voit käyttää myös Fennica-aluehakemistoa osoitteessa http://www.fennica.ascentia.fi/ polku: FENNICA -...
Juhani Peltonen kertoo itsestään teoksissa Miten kirjani ovat syntyneet 3 ja Kirjoittajan eväät.1976
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.1980
Kirjailijakuvia 1 (video)
http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm
Aikakauslehtiartikkeleita voit kysyä kirjastosta mm. Heinimäki, Jaakko: Juhani Peltonen:päähänpistojen mies, kielen kuljettaja, mieskirjailija. Suomi 1989:1.ss. 28-32
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teos Rusanen, Jorma : Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet--STK:n (TT:n) ja LTK:n luottamusmiessopimukset--paikallinen sopiminen. SAK, [Helsinki], 1994. 360s. Saatavuustiedot saat aineistotietokannastamme: http://www.libplussa.fi
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Aiheesta voisi löytyä tietoa mm. näistä kirjoista:
- Kantola, Niina, Lääkäreiden ja hoitajien alkoholipotilaiden hoitoa koskevat asenteet Helsingin kaupungin terveysasemilla. (1994)
- Kantola, Niina, Asennekysely päihdehuollollisen kehittämistyön arvioinnissa. (1995)
- Pyhä huumesota : huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Tapio Onnela (toim.) (2001)
Seuraavanlaisia artikkeleita kannattaa myös lukea:
- Salaspuro, Mikko, Millennium : lääketieteet haasteet : päihdetietoa asenteiden sijaan. (1999)
- Seppä, Kaija, Terveydenhuollossa omaksutaan hitaasti alkoholin suurkuluttajan mini-interventio. (1999)
- Jansson, Marianne, Huumeongelmaisten hoitoon tarvitaan sekä rahaa että uutta asennetta. (1998)
- Puhakka, Antero, Hoitoonohjaus rangaistuksena...
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Myllyihin liittyviä sanoja ja muuta tietoa löydät Nurmijärven kirjastoista esim. seuraavista teoksista:
Korhonen, Teppo: Vesimyllyt
Gåpå, Ahti: Lopen myllyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria
Antonen, Esko: Nurmijärven vanhoista myllyistä. Teoksessa Uusimaa II. 1934
Sanastollista asiantuntemusta voit saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, www. kotus.fi.
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Kuva ja sana -kustantamon Toimen pojan sulkasarjassa vuonna 1962 julkaistu Ämpinsaaren kellot, jonka on kirjoittanut Heikki Hemminki. Poikajoukkoa tässä tosin ei ole - päähenkilöinä ovat hyvät toverukset Perttu ja Juha. Pojat lähtevät veneretkelle Ämpinsaareen, jossa osuvat sattumalta saarta piilopaikkanaan käyttäneiden rikollisten kätkölle ja joutuvatpa sankarimme roistojen vangiksikin ennen kuin seikkailu monien jännittävien vaiheiden jälkeen saadaan onnelliseen päätökseen ja kirkonkellot uuden kyläkirkon tapuliin.
Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri...
Palveluskelpoisuusluokat ja -säädökset löytyvät esimerkiksi seuraavasta terveysohje-dokumentista (pdf-tiedosto):
http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/terveysohje.pdf
En löytänyt silmäykselläni tuollaista painorajoitusta, mutta voit tutkia vielä tarkemmin halutessasi.
Sopivaa aineistoa Porin kaupunginkirjastossa ovat isotekstiset kirjat sekä selkokirjat. Äänikirjoja ei ole selkokielellä. Lehtilukusaliin tulee Selkouutiset. Sanasta sanaan cd-rom on myös lainattavissa. Suomen kielen oppikirjoista saattaisi olla apua, niissä on usein yksinkertaista kieltä. Oppikirjoja on myös cd-rom-levyinä.
