Kim Ostrow -kirjailijasta ei löydy nettiharavoinnissa henkilötietoja. Liekö sitten salanimi.
Osoitteessa http://www.simonsays.com/ on listaus Ostrowin nimellä julkaistuista kirjoista, mutta saman sivuston henkilötieto-osissa ei ole mitään tietoja kirjailijasta.
Samoin http://www.biblio.com osoitteessa.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta on vastaus Lizzie McGuire -kirjoihin tulleeseen kysymykseen 11.12.2003
"Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri...
Runoa ei ollut Cesar Vallejon ainoassa suomennetussa runokokoelmassa Musta kivi valkoisen päällä. Sitä ei löytynyt myöskään latinalaisen runouden antologioista Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Ainakaan käytettävissä olevin keinoin runolle ei löytynyt suomennosta.
Säädyllisestä murhenäytelmästä on tehty myös näytelmä ja elokuva.
Romaanin teeman saat selville elokuvan esittelystä.
http://www.film-o-holic.com/1998-2003/arvostelut/ensi_illat/st/saadylli…
Tässä on Helvi Hämäläisen haastattelu
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040514094110089094
Muuta tietoa Helvi Hämäläisestä:
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/artikkeli.php?id=126
Helvi Hämäläinen on kertonut kirjojensa synnystä teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 2.
Helvi Hämäläisellä ei ole ollut kirjailijanuransa lisäksi muuta varsinaista ammattia.
Kokeile Sanojen aika kirjailijatietokantaa: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Voit hakea useilla eri tavoilla (hakupainike on sivun yläosassa). Hae vaikkapa kirjailijoita ja valitse asiasanaksi "nuoret". Tai hae suoraan teoksia ja valitse sopiva asiasana. Sanojen ajasta saat myös tarkempaa tietoja kirjailijoista ja kirjoista, arvosteluja ja linkkejä.
Verkosta löytyy myös suosituslistoja ja luetteloita aihepiireittäin, esimerkiksi:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kirjaluettelot.shtml
http://haku.netlibris.fi/kirjat/search3.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/murkut.htm
http://www.kuopio.fi/kirjasto/Nuoret/nuoret.htm
Jos sinulla on kirjahankintatoiveita, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kotikuntasi kirjastoon ja osoittaa toiveet suoraan sinne.
Verkostakin onneksi löytyy hyviä sivustoja, joista voi hakea tietoa eläin- ja kasvikunnasta. Seuraavassa joitain vinkkejä:
Wikipedia, netissä oleva vapaa tietosanakirja. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi eläinkunta ja vaihtoehtoisesti kasvikunta, niin saat tulokseksi laajat aiheita käsittelevät sivustot.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
Makupalat-linkkikirjasto. Sisältää paljon linkkejä myös englanninkielisille sivuille, mutta voit poimia joukosta suomenkieliset sivut. Valitse kategoriaksi ’Eri tieteenaloja’ ja sieltä kohta ’Biologia’.
http://www.makupalat.fi/
Linkkikirjasto. Kirjoita hakuruutuun...
Rahanarvonkerrointaulukko ja ohjeita sen käyttöön löytyy osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.html sekä http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702544
Imatran kirjastossa on yksi nuotti, jossa kappale on. Nuotin nimi on Vispop ja osan numero on kolme. Nuotista löytyvät sanat, melodia ja sointumerkit. Pianosta ei tosin ole erikseen mainintaa.
Hei!
Nick Smurthwaite on kirjoittanut Meryl Streepistä elämäkerran, The Meryl Streep Story, siinä on myös näyttelijän filmografia, mutta kirja on ilmestynyt jo vuonna 1984 ja sitä ei ole suomennettu.
Tuoreempaa tietoa Meryl Streepistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Meryl_Streep
Myös Finnkinon sivulla on tietoja tästä kuuluisasta ja paljon palkitusta näyttelijättärestä http://www.finnkino.fi/news/10/580/
Sieltä selviää esimerkiksi, että Sydämen soinnut -elokuvaa varten Streep opetteli soittamaan viulua!
Vuonna 2008 on tulossa John Patrick Shanleyn ohjaama elokuva Doubt ja seuraavana vuonna Nora Ephronin Julia & Julia, joissa molemmissa Meryl Streep näyttelee.
Lappeenrannan maakuntakirjastolla on vuodelta 1959 tallessa paikallislehdet Etelä-Saimaa ja Kansan työ, joka oli alunperin Viipurissa julkaistu työväenlehti. Lehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea opintosalin mikrofilmihuoneessa. Lukulaitteessa on kopiointimahdollisuus A4-kokoiselle paperille ja mahdollisuus skannata ja lähettää.
Etelä-Saimaan vuosikerta on myös varastossa sidottuna valtavankokoisiksi niteiksi. Niitä saa luettaviksi, mutta niitä emme kopioi.
Opintosalista voi varata ajan mf-lukulaitteelle puhelinnumerosta (05) 616 2352 klo 10-18.
Tervetuloa tutustumaan vanhoihin lehtiin.
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Seinäjoen kirjastossa ei valitettavasti ole kyseisiä elokuvia. Tule käymään kirjastossa, niin voimme koittaa kaukolainata niitä sinulle jostain toisesta kirjastosta.
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Lääkäriliitto kertoo sivuillaan potilaan oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista seuraavaa: "Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.
Potilaan hoidosta on päätettävä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta, hoitotoimenpiteestä ja tutkimuksista, ja tällöin häntä on hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla yhteisymmärryksessä hänen kanssaan....
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...