Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Osmo Jokisen Nollapiste : runoja (Akateeminen kustannusliike, 1964), joka ilmestyi Hollannissa nimellä Nollapiste = Nulpunt (Vantilt, 2004) ei sisällä ainoatakaan sanaa nimiösivua ja sisällysluettelon "Sisällys"-sanaa lukuunottamatta. "Runot" koostuvat mustista pisteistä, joita on 1-9 aukeamaa kohti; osa sivuista on tyhjiä.
Satakirjastojen kokoelmissa ovat mm. seuraavat kirjat, joihin kannattaisi tutustua: Almgren, Päivi: Kirjasto 2011; Kirjasto 2.0; Kirjasto 2012. Verkkotiedon ja -palvelujen saavutettavuutta käsitellään myös julkaisussa Digimaan kartta. Kirjojen saatavuuden näkee Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/.
Linda-tietokannasta löytyy asiasanoilla kirjastot ja verkkopalvelu englanninkielisiä julkaisuja, joissa käsitellään aihetta. Mm. kirja Marketing and promoting electronic resources kuulostaa mielenkiintoiselta. Linda on osoitteessa http://finna.fi
Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot hankkivat aineistoa kokoelmaohjelmansa periaatteita noudattaen. Helmet-kokoelmaohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa Helsingin kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi. Jokainen kirjasto valitsee itse aineistonsa vuosittaisen määrärahansa puitteissa.
Aineistoa voidaan hankkia myös asiakkaiden hankintatoiveiden perusteella. Hankintaehdotuslomake löytyy kirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Elokuvilla täytyy olla myös lainausoikeudet, jotta se voidaan hankkia kirjaston kokoelmiin.
Kokkolan kaupunginkirjastosta ei löydy äänikirjoja, cd-rom- tai dvd-levyjä, jotka käsittelisivät auto- ja kuljetusalaa tai autotekniikkaa.
Teidän tapauksessanne kannattaisi olla yhteydessä Celia-kirjastoon (http://www.celia.fi). Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. He myös tekevät oppikirjoja tilauksesta niitä tarvitseville.
Näistä lehdistä löytyy tosiaan vain uusimmat kappaleet HelMet-kirjastoista. Myöskään lehtivarastossamme ei ollut näitä lehtiä. Lehtiä voi kysellä Kansalliskirjastosta. Neuvontaa saa täältä: kk-palvelu (at) helsinki.fi tai puhelin (09) 191 23196.
Myös Kuopion varastokirjastosta voi löytyä kappaleita. Esimerkiksi Ikkunapaikka-lehteä löytyy sieltä. Pitäisi kuitenkin tietää tarkemmin lehden numero, niin lähikirjasto voi tehdä kaukovarauksen. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä myös itse täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Astrobiology Magazine –lehdessä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Grönlannin jään sulaminen on vaikuttanut maan akselin kallistumiseen. Muutos on noin 2.6 senttimetriä vuodessa http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3162 . Onkohan tämä etsimäsi uutinen: http://www.astrobio.net/exclusive/3713/how-earth-acutes-orbital-shift-s… .
Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa.
Joitain hakutuloksia:
- Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991
- Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta...
Kyseinen kohta löytyy Topeliuksen Välskärin kertomusten toisesta osasta, kuudennesta kertomuksesta "Mainiemen linna". Juhani Ahon suomennos vuodelta 1896 kuuluu näin: "Sillä minulla on vapaista kuvauksista se ajatus, että niiden totuus piilee siinä, että ne voivat olla tosia siten, että ne ovat sopusoinnussa sen ajan varsinaisen ja yleisen hengen kanssa, jota kuvataan; (--)". Kyseinen kohta löytyy suomennoksestakin sivulta 238.
Välskärin kertomusten kolme ensimmäistä osaa on suomentanut myös Robert Mellin vuosina, suomennokset ilmestyivät vuosina 1878 ja 1879.
http://runeberg.org/faltskar/b/0242.html
http://www.gutenberg.org/files/36278/36278-8.txt
Topelius, Zacharias: Välskärin kertomuksia. Toinen osa (suom. Juhani Aho, 11.p, WSOY, 1974)...
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa...
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
Mm. seuraavilla äänitteillä on Pietariin liittyvää romanttista musiikkia: Finntrion esittämä Pietarin tietä pitkin LP:llä Hyvässä seurassa -70, Tapio Rautavaaran esittämä Leningrad LP:llä En päivääkään vaihtaisi pois -73, Georg Ots esittää saman kappaleen cd-levyllä 20 suosikkia, Ilta Volgalla. Tuula Amberlan esittämä Hyvästi Leningrad on cd:llä Kuun poika -92.
Arja Saijonmaan cd:llä Sydämen silta on Pietarin kevät. Topi Sorsakoski esittää kappaleen Leningrad cd:llä Half and half -90.
Lisäksi cd:llä Matka Pietariin -94 on aiheeseen liittyvää orkesteri- ja kamarimusiikkia.
Cd:llä Moonlight over Moscow -95 on Pietarin tietä pitkin venäjäksi.
Näiden äänitteiden saatavuutta voit katsoa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta http://www....
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,...
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,...
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
