Kannattanee katsoa esim. 1)Kustaa Wilkuna: Vuotuinen ajantieto, 2)Pekka Rokka: Ennen vanhaan ja 3)Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin. Lisää teoksia löytää luettelosta, osoite on , laita esim. Aihe-kohtaan sana vuotuisjuhlta tai juhlapäivät.
Kainuun Sanomat ei ole ilmestynyt 6.7. vuonna 1927. Lähimmät päivät ovat edellinen päivä eli 5.7.1927 ja seuraava päivä eli 7.7.1927. Lehti on Kajaanin kaupunginkirjastossa mikrofilmatussa muodossa ja siitä voi saada kopioita, joiden laatu voi vaihdella ja osa kopioista voi olla heikkolaatuisia. Lehden yksi sivu joudutaan kopioimaan kahdessa osassa ja asiakkaan on itse huolehdittava sivujen yhdistämisestä. Sähköistä kopiota siitä ei ole mahdollista saada. Em. päivien lehdet ovat nelisivuisia, jolloin niistä tulisi kahdeksan kopiota/lehti. Kopion hinta on 0,50 e/sivu.
Kopiot voidaan toimittaa asiakkaan kotipaikkakunnan kirjastoon kaukopalvelun välityksellä. Eli asiakas pyytää kotipaikkakuntansa kirjastoa tekemään kaukopalvelupyynnön...
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Stieg Larssonin teokset ovat jatkoa toisilleen, ne muodostavat trilogian. Ne toimivat kyllä itsenäisinäkin kertomuksina, mutta osa henkilöiden välisistä suhteista ja tapahtumistakin jää hämäräksi "väärässä järjestyksessä" luettaessa.
Järjestys on siis tämä:
Miehet jotka vihaavat naisia. WSOY, 2006
Tyttö joka leikki tulella. WSOY, 2007
Pilvilinna joka romahti. WSOY, 2008
Ensimmäistä osaa on kolmekin eri painosta, kaikkiin niihin on Helmet-kirjastoissa varauksia. Varausohjeet löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Lapinjärven läheltä saat kirjan Loviisan pääkirjaston varastosta (kaukolainaamalla sen Lapinjärven kunnankirjastosta käsin tai itse Loviisasta hakemalla) ja pääkaupunkiseudulta (esim. kaukolainaamalla) ainakin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteisestä HelMet-kirjastosta, jossa kirja on hyllyssä tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Alla vielä linkit Frank- ja HelMet-aineistotietokantoihin kyseiseen nimekkeeseen - näistä näet tarkat tiedot sijainneista.
http://weborigo.loviisa.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D010053B4%2…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=juhlakirja.+suomalaiset+mer…
Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Hei!
Et ole ensimmäinen, joka tätä asiaa kysyy. Soturikissat on laaja seikkailusarja ja joskus tuntuu, että juuri tämän sarjan kohdalla on vaikea antaa selkeää "Sopii tämän ja tämän ikäisille" -vastausta. Nuorin lukija, jonka tiedän, on ollut 8-vuotias ja tämän myötä toteankin, että kirjojen sopivuus riippuu todella paljon lukijasta ja siitä kuinka paljon on lukenut jo ennestään. Soturikissoissa on joitakin raakojakin kohtauksia, jotka voivat tuntua herkemmistä lukijoista pahalta. Mutta sarja ei ole pelkkää raakuudesta toiseen hyppimistä. Itse antaisin kolmosluokkalaisen kokeilla sarjan lukemista. Jos sarja ei tunnu lukijasta hyvältä, niin sen voi aina lopettaa kesken.
Kirjaston tietokantaan ei kerry tietoa yksittäisen ihmisen lainoista. Kun kirjat on palautettu ja mahdolliset myöhästymismaksut maksettu kaikki tiedot poistuvat asiakkaan kirjanpidosta. Tietokantaan kertyy yleisiä tilastotietoja eri aineistoryhmien lainauskerroista. Mitään aineiston osaa ei ole merkitty "poliittisesti vaaralliseksi". 1940- ja 50-luvuilla kirjasto joutui siirtämään osan aineistosta pois ulottuvilta Neuvostoliiton valvontakomission vaatimuksesta. Kirjat palautettiin saataville jo 50-luvun lopussa eikä niiden lainaajista ole tietoja. Kuulemanne huhu lienee lähtöisin tästä tapahtumasta. Lainaajakunnasta kertyy tietokantaamme kolme tilastotietoa: syntymävuosi, sukupuoli ja äidinkieli--siis ei mitään yksilötietoja.
Kielikursseja on saatavilla myös cd-romppuina pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsinkielen kursseja löytyy esimerkiksi :Interaktiv svenska -språkundervisning med multimedia 1 (löytyy mm. Itäkeskuksen kirjastosta). Lär dig svenska -cdrom-versiona löytyy myös Itäkeskuksen kirjastosta. Voit myös itse hakea kielikursseja pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa- tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi
