Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Osoitteessa http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form2.html&ulang=fin pääset Kemin kirjaston Kullero-tietokannan tarkennettuun hakuun (aineistohaun osoite: http://www.kemi.fi/kullero/). Valitse kohdasta aineistolaji pudotusvalikosta kohta: aineistolaji : äänikirja ja tee haku. Tarvittaessa voit rajata hakua esim. julkaisuvuodella.
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei taida olla. Esim. Tampereen yliopiston sivuilla sanotaan korvaavuusasiasta mm., että ” ammattikorkeakouluopinnoista voi yleensä saada korvaavuuksia vain valmiista tutkinnosta. Asiasta pitää aina keskustella tiedekunnan opintoasiain päällikön kanssa. Korvaamisesta vastaa ko. laitos ja siellä opintokokonaisuudesta vastaava opettaja.” (http://www.uta.fi/opiskelu/ukk/index.html#avoimen_opinnot)
Kannattaa siis ottaa yhteyttä opetusta antaviin laitoksiin. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.info.uta.fi/index.php
ja Åbo Akademin täältä:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
Kulttuurialan ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu media-assistentti jolla on toisen asteen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto.
Katso lisää
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Juliette Bezonin Catherine-sarjan järjestys suomeksi on seuraava:
Catherine
Carherine ja herttua
Kaunis Catherine
Catherine rakkaani
Catherine ja rakkauden aika
Catherine ja vapaus
Catherine, linnanrouva
Du hittar visan "Kom kom ska vi bo på Åland" i följande böcker:
Stora sångboken : 250 finlandsvenska sånger och visor
http://www.helmet.fi/record=b1101326~S9*fin
Vår gemensamma musikskatt / Bjarne Berg
http://www.helmet.fi/record=b1162521~S9*fin
Tunturisusi.com antaa servaalista seuraavaa tietoa:
SERVAALI (Leptailurus serval)
Servaali luetaan kuuluvaksi keskikokoisiin kissaeläimiin. Se on korkeajalkainen, hoikka kissaeläin, joka on helposti tunnistettavissa pienestä päästä, pitkästä kaulasta ja suurista, pystyistä korvista. Servaalilla hännässä on mustia rengaskuvioita. Servaalilla on pisimmät jalat kaikista kissaeläimistä, suhteutettuna sen oman vartalon kokoon. Servaalin täplikäs, vaalean kullanruskea tai kermanvalkoinen, kaunis turkki, jossa on suuria mustia täpliä ja juovia - on saanut aikoinaan kyseenalaisen kunnian koristaa monen afrikkalaisen heimon päällikköä tämän aseman tunnuksena. Servaaliurokset painavat 9 - 18 kg, naaraat 9 - 13 kg. Servaalin ruumiilla on pituutta 67...
Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974).
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465…
Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Tapauskohtaista tietoa kotitalousvähennyksestä saat Verohallinosta. Voit soittaa palkan- ja eläkkeensaajien valtakunnalliseen palvelunumeroon p. 020 697 002. Palvelunumeroissa palvellaan ma–pe klo 9–16.15.
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
http://www.vero.fi/fi-FI
Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Suosittelen Johan Bargumin romaania Syyspurjehdus. Kirja on samanaikaisesti sekä kevytlukuinen että syvällinen. Siinä ei ole seksiä eikä väkivaltaa. Yhteiskuntapoliittinen se ei kylläkään ole. Siinä on pikemminkin kyse ihmissuhteista. Kirja on julkaistu vuonna 2012, joten sitä varmaankin saa vielä kaupoista. Tämä voisi olla sopiva lahjakirja 60-vuotiaalle miehelle (ja muillekin).
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=...
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
