Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen vuoden 2009 tilastojen mukaan http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx Suomenniemi on kokoelmiltaan pienin (10555 kpl) ja Kustavi hyötypinta-alaltaan pienin (110 m3) yleinen kirjasto.
Näistä tilastoista löytyy myös muita tietoja yleisten kirjastojen kokoelmista.
Tässä vielä joitakin vinkkejä kirjoista, joissa käsitellään mm. yksinäisyyttä.
Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde
Pihtari : rakkausromaani / Elias Kalmisto
Mahdollisuuksien piiri : romaani / Jari Ehrnrooth
Perhoskerääjä : romaani / Joel Haahtela
Manner : esitys ystävyydestä, yksinäisyydestä ja kaipauksesta / näyttämösovitus Seija Holma (näytelmä siis)
Ero / Annamari Marttinen
Kung Po / Anu Silfverberg
Aallonmurtaja / Jussi Wahlgren
Vedenaliset / Maria Peura
Pesula / Hannele Huovi
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Suurin osa etsimienne iltapäivälehtien vuosikerroista on luettavissa paperimuotoisina Pasilan pääkirjaston lehtialueella. Saatte tarvitsemanne lehdet luettaviksi odottaessa.
Etsimistänne lehdistä on mikrofilmit muutamalta 2000-luvun ensimmäiseltä vuodelta. Voitte tulla lukemaan ilman ajanvarausta, mutta tällöin käytettävissä on mikrofilmien lukulaite, jolta ei saa kopioita mikrofilmeistä. Jos haluatte kopioita mikrofilmeistä, teidän pitäisi varata Pasilan kirjaston kone 39. Voitte varata koneen sähköisessä ajavarausjärjestelmässä, mikäli teillä on HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi. Linkki ajanvarausjärjestelmään on alla. Kone 39 löytyy kohdasta "Työtilat". Voitte tehdä varauksen myös soittamalla Pasilan kirjaston lehtialueelle (...
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Päättötyösi tulee todella tarpeeseen, sillä aiheesta tuntuu olevan kovin vaikeaa löytää tietoa. Lilli Koskimiehen Pukeutumisen historia - kietaisuasusta empiretyyliin (1984) sisältää hakemiston mukaan useita mainintoja ratsastusasuista, joista osasta on myös kuva. Doreen Yarwoodin kirjoittamassa The Encyclopedia of world costume, s. 334-336 kerrotaan ratsastuspuvun historiasta, kuvia on erityisesti naisten puvuista .Lehdessä Kunto plus 1992:2, s. 62-63 on Charlotte Rhenved Hansenin artikkeli Ratsastusasulla on oma tarinansa, mutta pystynyt tarkistamaan, sisältääkö se historiallista tietoa. Kirjaan Defining dress : dress as object, meaning, and identity (1999) sisältyy Janet Arnoldin artikkeli Dashing Amazons: the development of women's...
Valitettavasti Kansallisbibliografian mukaan Clifford Geertzin kirjoja ei ole suomennettu ensimmäistäkään.
Pari Geertziä käsittelevää artikkelia tai kirja-arvostelua löysin, josta saattaisi olla apua termien suomennosten kanssa.
Suomen antropologi-lehdessä 1985 (10): 4: 208-211 pitäisi olla Teuvo Laitilan kirja-arvostelu Geertzin kirjasta Logical knowledge. Toinen artikkeli on myös Suomen antropologi-lehdessä sen numerossa 1988 (13): 4: ss. 2-10. Sen tekijä on Ilkka Ruohonen ja artikkelin nimi on: Totuuden tulkintaa : geertziläisiä näköaloja kulttuurien tulkintaan.
Toinen mistä saattaisi löytyä jotain apua olisivat Geertzin teorioita hyödyntävät opinnäytteet, niitä en kuitenkaan löytänyt tähän hätään. Kannattaisi ehkä tutkia esim. mitä...
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin leikilliseksi sanaksi kuvailemaan johtoporrasta tai johtajia. Linkki sanakirjaan
Sana on tullut tunnetuksi 1970 perustetun lentopalloseuran nimenä. Seuran perustajajäseniin kuuluin myös presidentti Mauno Koivisto. Linkki SST info 18.8.2021
Sana on kuitenkin tunnettu jo 1960-luvulla. Sikariporras on ollut silloin jalkapalloseura Helsingin Ponnistuksen johtokunnan nimityksenä. Linkki seuran historiikkiin
Luultavasti sana on levinnyt yleiseen tietoisuuteen jostain pilapiirroksesta tai kaskusta. Olisikohan kyseessä jokin Kari Suomalaisen pilapiirros?
Etymologisen sanakirja kertoo sanasta porras:"porras (Ljungo 1601; yl.) ’Steg; Stufe; (Pl.) Treppe’, johd. porrastaa...
Märkäkorvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kovinkaan paljon kokemusta jostain asiasta tai joka nähdään tulokkaana. Hän on siis aloittelija jossain asiassa. Sanonta liittyy samaan aiheeseen eli on leikillisesti sanottu lapsesta tai lapsellisesta nuoresta ihmisestä, että hänen korvantaustansa eivät ole vielä kuivuneet. Henkilö on siis niin sanotusti vastasyntynyt ja on vielä korvantaustatkin kosteat.LähteetUrbaani sanakirja: märkäkorva https://urbaanisanakirja.com/word/markakorva/Nykysuomen sanakirja: korvanjuuri (linkki näköispainokseen tällä sivulla: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2021/nykysuomen_sanakirja_nyt_verkossa.35653.news)
Tiedustelin asiaa Fazerin asiakaspalvelusta. Heillä ei ollut tarkkaa tietoa nimen synnystä. Arvelivat kuitenkin, että nimi tulee siitä, että Amerikkaa ihailtiin suuresti 1950-luvulla, jolloin Amerikan pastillit tulivat markkinoille, tarkalleen vuonna 1953.
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole tilastoja lääkehoitovirheistä tai niiden dokumentoinnista. Suomessa lääkehoidon säädöksistä ja seurannasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alainen Lääkelaitos.
Suosittelen tutustumaan heidän Internet-sivujensa sisältöön ainakin lainsäädännön osalta. Myös tarkemmat tiedustelut aiheesta kannattaa ohjata suoraan heille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyspalvelut -aihealue:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thindex.htx
Lääkelaitos:
http://www.nam.fi/laakelaitos/
Hipeistä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä täydennetyt sekä päivitetyt palvelun arkistosta löytyvät kootut vastaukset:
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Gary Valentine Lachman. Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli /
Ala-Ketola, Marja. Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historia. 1985.
Underground--antologia. Toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine. 1970.
Tarvainen, Veikko. 60-luvun kapina. 1993.
Miller, Timothy: The hippies and American Values. 1991.
Leary, Timothy: Jail Notes. 1970.
Bisbort, Alan. Rhino's Psychedelic Trip. 2000.
Haight-Ashbury in the sixties. 1995. CD-ROM-levy.
Neville, Richard. Hippie hippie shake....
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
