Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
Ilmiöt ja henkimaailma -niminen lehti on ilmestynyt vuosina 1998-2002. Kyseessä lienee tämä lehti.
Lehteä on saatavana Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastoista sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kautta voi tilata artikkelikopioita muista kirjastoista. Kopioiden hinta määräytyy lähettävän kirjaston hinnaston mukaan. Lisätietoja saa kaukopalvelusta.
Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
CD-levyjä ei valitettavasti voi kaukolainata ulkomailta eikä niitä anneta lainaksi ulkomaille. Netiltä löytyy runsaasti musiikin verkkokauppoja, joista voi hankkia cd-levyjä omaksi.
Valitettavasti kirjastot eivät voi ottaa vastaan vanhoja lehtiäsi. Pasilan kirjaston kirjavarastossa säilytetään Tieteen kuvalehteä pysyvästi vuodesta 1987 lähtien, Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoissa 90-luvulta lähtien. Muilla kaupunkien kirjastojen toimipisteillä ei ole tiloja vanhojen lehtien säilyttämiseen. Voit ehkä tarjota lehtiäsi divariin.
Kollega Käpylän kirjastosta arvelee että kyseessä olisi Thomas Kenin (1637–1711) runo, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Maailman runosydän” nimellä ”Elämään mua opeta”. Kysytty suomennos on vain toinen kuin tuossa ”Maailman runosydän” -kokoelmassa, enkä tiedä, missä se olisi ilmestynyt. Englanninkielinen alkuteos alkaa ”Teach me to live”.
Vaikuttaa siltä, ettei tästä sakaalin ja koiran risteytyksestä ole kirjoitettu kovin paljon. Wikipedia esittelee koiran lyhyesti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulimovinkoira
Englanninkielisessa Wikipediassa Sulimovin koira mainitaan kerrottaessa sakaalin ja koiran risteytymistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jackal-Dog_Hybrid
Kiirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt aineistoa aiheesta.
Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
100 markan kolikko vuodelta 1957 on arvioitu 2 euron hintaiseksi yleisimmin esiintyvässä kuntoluokituksessa. Jos kolikko on aivan uudenveroinen, sen hinta on 8 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen (v. 2008 painos).
Lukitus on HelMetin uusi toiminta, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/+&030512.
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Kappaleet pystyy liittämään niin ettei taukoa jää. Se miten hyvin kappaleet miksataan toisiinsa kiinni niin että vaihto on sulava, vaatii hyvää korvaa.
Dj mikseriä Myllypuron mediakirjastosta ei löydy. Editointitilassa on käytössä Nuendo, Reason sekä Ableton ohjelmat. Niillä varmasti pystyy editoimaan kappaleita yhteen ja tallentamaan cd-levylle.
Myllypuron mediakirjastossa on 10.9 alkaen media-assistentti maanantaisin paikalla jolle varata ajan kirjastoon soittamalla tai käymällä paikan päällä. Editointitila on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.
Myllypuron mediakirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Et kysymyksessäsi kerro tarkemmin, minkälaista apua tarvitset. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua ei ole suunniteltu yksittäisen koulutehtävän tekemisessä avustamiseen sinänsä. Mutta jos sen sijaan tarvitset apua Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttämisessä, esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Manu: Word 2010 - selkeyttä asiakirjoihin (2011, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2003188~S9*fin)
Lammi: Word 2010 pikaopas (2010, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1962013~S9*fin)
Paananen: Tekstinkäsittelyn pikaopas Word 2007 (2007, HelMet-linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1817815~S9*fin).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Eri arkistojen yhteisen verkkopalvelu Portin sivustojen kautta löytyy tietoa mm. Suomen kansalaissotaan osallistuneista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Sis…
Sotatoimia oli myös Karjalan alueella mm. Viipurin kaupungin tärkeyden takia. Wikipedia-artikkelista saa yleiskuvan tästä kiistellystä sodasta. Artikkelista löytyy myös paljon lähteitä syvällisempää perehtymistä varten:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
