Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Helmet-haulla ei tosiaan nuotteja 6 kätiselle löydy, mutta Viola-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät. https://finna.fi
Valitettavasti Viola ei kerro saatavuustietoja.
Kuitenkin myös Sibelius-Akatemian ARSCA-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät https://finna.fi
Vuoksenmaa-lehteä ei tule mihinkään kirjastoon pääkaupunkiseudulla. Tapiolaan tulevat vain Karjala ja Karjalainen, Etelä-Saimaa -lehti tulee Leppävaaraan ja Kirjasto Omenaan.
Pääkaupunkiseudun lehtivalikoimaa voi selata osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kaukopalveluna voi tilata kopioita lehtiartikkeleista. Lisätietoa http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kirja on vain Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa. Kirjan luettelointitiedoista ei selviä, onko se sarjakuva-albumi vai muun tyyppinen lastenkirja. Kansallikirjastosta kerrottiin, että kirjan voi tutustumista varten varata, ja että siitä voi tarvitessaan saada palvelukopioita, mutta kotilainaan tätä ilmeisesti ainoaa kappaletta ei saa.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974).
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465…
Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
Tätä kysymystä kannattaa kysyä Ylen Radio Suomen Luontoillasta. Sieltä sitä on kysytty ennenkin, mutta en valitettavasti tähän hätään muista vastausta. Luontoillassa vastaavat alan asiantuntijat (http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/luontoillan_asiantuntijakaa…).
Luontoiltaa voi kuulla Radio Suomessa kerran kuussa, keskiviikkona klo 18.06-20.00. Vuonna 2012 Luontoillan aikataulu on seuraava: 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.7., 15.8., 19.9., 17.10., 14.11., 12.12. Kysymyksiä voi kysyä soittamalla suoraan lähetykseen puh: 0203-17600 tai nettilomakkeella, joka löytyy täältä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/osallistu_radio_suomen_luon….
Luontoillan nettisivut ovat tässä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, jonka voi saada Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortin saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin saaminen edellyttää Suomessa sijaitsevaa osoitetta, mutta pääkaupunkiseudulla ei tarvitse asua kortin hankkiakseen. Korttia ei kuitenkaan pysty saamaan mitenkään ilman kirjastossa käymistä.
E-kirjoja pystyy lainaamaan HelMet-kirjastokortissa olevalla kortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Niiden avulla kirjaudutaan järjestelmään sisälle.
Antamillasi tiedoilla on miltei mahdotonta löytää etsimäsi tutkimus.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kuitenkin aineistoa joka saattaa olla hyödyksi, tarkista esim. Carolyn Webster-Strattonin teos Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (2011). Kirjan neljäs luku – Myönteisen käyttäytymisen edistäminen: huomio, kannustus ja kehuminen (s. 63-80) – käsittelee etsimäänne aihetta. Voitte myös tarkistaa luvun viitteet.
Kokkolan kaupunginkirjastosta ei löydy äänikirjoja, cd-rom- tai dvd-levyjä, jotka käsittelisivät auto- ja kuljetusalaa tai autotekniikkaa.
Teidän tapauksessanne kannattaisi olla yhteydessä Celia-kirjastoon (http://www.celia.fi). Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. He myös tekevät oppikirjoja tilauksesta niitä tarvitseville.
Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla on neljä mediatyöasemaa, joilla voi mm. skannata dioja ja negatiiveja. Laitteen merkki ja tyyppi on Epson V 700.
Kaupungirjastolla ei ole lainattavaa diaskanneria.
Alla olevista linkeistä löydät mediatyöaseman esittelyn ja pääset varaamaan ajan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Johtamisesta ja johtajuudesta on kirjoitettu paljon, siksi on vaikea nimetä yhtä tai muutamaakaan alan perusteosta. Alla on muutamia uusia kirjoja Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Johtamisopit Suomessa : taylorismista innovaatioteorioihin / Hannele Seeck (2012)
- Johtamisen psykologia : ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä / Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.) (2012)
- Johtamisen koodi : viisi sääntöä hyvään johtajuuteen / Dave Ulrich, Norm Smallwood, Kate Sweetman (2010)
Lisää johtamista käsitteleviä kirjoja saat Helmet-hausta näin: mene Helmetin Tarkennettuun hakuun, valitse Aihe ja kirjoita hakuruutuun johtajuus johtaminen ja lisää hakuoperaattoriksi Tai. Näin saat tulokseksi jompaa kumpaa (tai molempia) aiheita...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/...
Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Laila Hietamiehen elämästä löytyy tietoa painetussa muodossa ja internetissä. Hänen henkilöhistoriaansa löytyy teoksesta Saure, Salme Laila Hietamies läheltä (Otava 1998; löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista) sekä Kotimaisia nykykertojia (Gummerus, 1997) sekä internetistä Otavan sivuilta (osoite: www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat ) ja Lappeenrannan kirjaston sivuilta (osoite http://w.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html. Samoista lähteistä löytyy myös tietoa Laila Hietamiehen tuotannosta ja hänen saamistaan palkinnoista. Laila Hietamies -bibliografia löytyy myös erikseen painettuna Sjöblom, Simo Laila Hietamies -bibliografia 1972-1999 (Seaflower, 2000). Yhteystietoja ei Otavan sivuilta löydy eikä myöskään...
Härnäävällä Viitasella oli kuin olikin oikea muistikuva "Laakasaloon Lopelle" -kappaleen esittäjästä. Fredin levyllä "Maan valitus" pitäisi tuo kappale olla. Kyseessä on vinyylilevy ja se kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/) voit tarkistaa, onko levy paikalla - vastaushetkellä se näytti olevan. Voit puhelimitse pyytää sen johonkin Helsinginkin kirjastoon.
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
