Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Opetusministeriöllä on sivut, joilla käsitellään kirjastolaitosta. Sivuilla kerrotaan, että kirjastot jakautuvat (Suomessa) seuraaviin kolmeen ryhmään:
1) yleiset kirjastot
2) tieteelliset kirjastot
3) koulujen ja oppilaitosten oppilaskirjastot.
Sivujen osoite on
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
Englanninkielinen alkuteos Directions to servants on Jonathan Swiftin (1667-1745) vuonna 1731 kirjoittama. Se on julkaistu postuumisti. Keijo Rinteen suomennoksen on julkaissut kustannusyhtiö Loki-kirjat vuonna 1999.
http://www.lokikirjat.com/swifohje.html
http://www.kirjasto.sci.fi/jswift.htm
Kyseistä kirjaa on ainakin Hollolan ja Lahden kirjastojen kokoelmissa.
Kaukolainatilaus ei onnistu suoraan tätä kautta, mutta voitte jättää halutessanne kirjasta kaukolainatilauksen verkossa olevan Espoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen kautta:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukolainapyynnön voi myös jättää asioidessaan jossain Espoon kirjastossa täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen. Puhelimessa kaukolainapyyntöjä ei oteta vastaan.
Suomesta tai Pohjoismaista tilatun kaukolainatilauksen hinta on 4.- €/tilaus.
Lisätietoa kaukolainoista: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi seurata HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ilmoitusta ehdotuksen tekijälle eikä myöskään tehdä varausta.
Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun aineisto on käsitelty kirjastokuntoon ja viety aineistotietokantaan. Varauksen voi tehdä itse HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on...
Tätä kysymystä kannattaa kysyä Ylen Radio Suomen Luontoillasta. Sieltä sitä on kysytty ennenkin, mutta en valitettavasti tähän hätään muista vastausta. Luontoillassa vastaavat alan asiantuntijat (http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/luontoillan_asiantuntijakaa…).
Luontoiltaa voi kuulla Radio Suomessa kerran kuussa, keskiviikkona klo 18.06-20.00. Vuonna 2012 Luontoillan aikataulu on seuraava: 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.7., 15.8., 19.9., 17.10., 14.11., 12.12. Kysymyksiä voi kysyä soittamalla suoraan lähetykseen puh: 0203-17600 tai nettilomakkeella, joka löytyy täältä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/osallistu_radio_suomen_luon….
Luontoillan nettisivut ovat tässä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/
Tietyllä kielellä julkaistun aineiston hakeminen Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoista on hieman haasteellista. Kielivalinnoista kun löytyvät vain yleisimmät kielet. Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy kuin muutama kiinankielinen teos:
- Sata satua Kiinasta = Zhongguó tónghuà yibai shou / koonnut Zhang Guìzhen ; kuvittanut Hua Qianhóng ; suomentanut Voitto T. Kettunen
- [Suomalaiset valitut novellit] / valik. ja käänt. Du Zhongying
- Yinzheng Fenlan : shishi yu guandian (opas Suomen historiasta ja yhteiskuntaelämästä)
- Jadekasvot : valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta / Wu Chucain ja Wu Diaohoun vuonna 1695 julkaisemasta proosa-antologiasta Guwen guanzhi ... valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki...
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Tarkoitat varmaankin keräilyarvoa? Muutamassa numistmatiikkaa eli rahatiedettä käsittelevissä vanhemmissa kirjoissa mainitaan myös matkashekit, ainakin näissä: Rahan väärti = Finnish numismatics, Russian bonistics / Erkki Borg (1980),
Soviet paper money and bonds used as currency 1895-1990 = Neuvostoliiton paperirahat ja rahana käytetyt obligaatiot / Pentti Laurila (1989) ja Soviet paper money from czarist empire to our days : 1895-1985 = Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin : 1895-1985 / Pentti Laurila (1988). Matkashekkien arvosta ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistykseen:
http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Etsittäessä hakusanalla ' wap ' yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta tai kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta ARTOsta ei löydy suoraan wapin markkinointiin, myyntiin tai wapia kehittelevien yritysten kilpailutilanteisiin liittyviä viitteitä. Olen tulkinnut käyttämäsi sanan ' penetraatio ' tässä yhteydessä tarkoittavan edellä mainitsemiani asioita. Löydetyistä viitteistä mainitsen seuraavat kaksi: Nousiainen, Ilkka: Teleoperaattorit valmiita wap-kisaan, julkaisussa : Johtoporras: kohdistettua käyttötietoa päättäjille, Helsinki: Esto Press, 1999 ja Hautala, Kimmo: Mobiilitietopalvelut : suomalaisten matkaviestinoperaattoreiden WAP-palvelut keväällä 2000/ Kimmo Hautala, Manu Herna, Leena Reimavuo, Espoo, 2000.
Tietotekniikan...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm...
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Turkka Malin esittämä ja sanoittama kappale Uudet äänet on Mikael Wiehen sävellys Ska nya röster sjunga.
Kirkes-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme nuottijulkaisua, joista löytyvät Wiehen laulun nuotti. Julkaisut ovat Våra vackraste visor & ballader (2204), Andliga önskesångboken (2000) ja Den svenska sångboken / urval och kommentarer: Anders Palm, Johan Stenström (1997) . Verkkokirjastosta voit tarkistaa julkaisujen tarkemmat tiedot ja voit tilata nuottijulkaisut omaan lähikirjastoosi.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
