Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Kuten HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa Omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Voit myös seurata varaustesi tilaa Omien tietojesi kautta."
Myös ilmoituksessa jonka saat kerrotaan, mihin asti varausta säilytetään.
Teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita, toim. Juri Nummelin on esitelty lukemistasi kirjailijoista Dan Brown, John Grisham. Tässä kirjassa esitellyt kirjailijat ovat kaikki paljon luettuja, esim. Tom Clancy, Robin Cook.
Muita mahdollisia Mickey Spillane, Elmore Leonard sekä Kingin tapaan kirjoittava Koontz, Dean R.
James Ellroyn teoksia on kuvattu asiasanalla kovaksikeitetty rikoskirjallisuus. Tällä haulla Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Pallaksesta ( https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 )tulee esim. Raymond Chandler ja kotimaisista dekkarikirjailijoista Reijo Mäki. Samalla hakusanalla LibraryThing -sivustolta löytyi mm. Dashiell Hammett ja Ross MacDonall http://www.librarything.com/groups/hardboilednoircrime .
Netissä...
Käyttötunnuksen tekeminen Tampereen kaupunginkirjaston uuteen verkkokirjastoon onnistuu seuraavasti.
Käyttääksesi uutta verkkokirjastoa sinun pitää aluksi luoda itsellesi käyttäjätunnus, joka näkyy verkkokirjastossa esim. tekemiesi arviointien nimimerkkinä. Tunnuksen luomiseen tarvitset siis kirjastokortin numeroa ja sen tunnusluvun. Palveluun voivat tehdä käyttäjätunnuksen ne, joilla on Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Jos sinulla ei ole tunnuslukua tai olet unohtanut sen, saat uuden asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa.
Paina kirjautumisikkunassa Luo uusi käyttäjätunnus -linkkiä, joka on sisäänkirjautumisikkunassa sivun oikeassa reunassa.
Pääset sivulle, jossa pitää painaa Luo...
Asevelvollisuuslain mukaan varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Upseerilla, opistoupseerilla ja aliupseerilla reservissä olo jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Lisätietoja esimerkiksi Puolustusvoimien www-sivuilta osoitteesta:
http://www.puolustusvoimat.fi >> Reserviläiselle >> Asevelvollisuus ja -aika
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Näistä lehdistä löytyy tosiaan vain uusimmat kappaleet HelMet-kirjastoista. Myöskään lehtivarastossamme ei ollut näitä lehtiä. Lehtiä voi kysellä Kansalliskirjastosta. Neuvontaa saa täältä: kk-palvelu (at) helsinki.fi tai puhelin (09) 191 23196.
Myös Kuopion varastokirjastosta voi löytyä kappaleita. Esimerkiksi Ikkunapaikka-lehteä löytyy sieltä. Pitäisi kuitenkin tietää tarkemmin lehden numero, niin lähikirjasto voi tehdä kaukovarauksen. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä myös itse täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
Aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kannattaa haeskella lähinnä tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Tässä muutamia ehdotuksia alkuun päästäksesi. Jos havaitset jonkun kirjan mielenkiintoiseksi, hanki se käsiisi ja tutki lähdekirjallisuusluetteloa. Saat näin vinkkejä lisäaineistosta. Koulusi kirjastossa/lähikirjastossasi voit tehdä kaukolainapyynnön aineistosta jota niistä ei paikanpäältä löydy.
1) Hakala, Liisa: Liikunta ja oppiminen--mitä merkitystä on kuperkeikalla?
JULK/UTG: PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, 158 s.
SARJA/SERIE: Opetus 2000
ASIAS/ÄMNESORD: liikunta,opetus-- liikkuminen,lapset-- oppiminen,käsitykset.
2) Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa : Vuokatin liikuntapsykologinen seminaari / Eeva-Liisa Sarlin...
Vastaavaa suomenkielistä kuvitettua opasta en onnistunut löytämään, eikä sellaista tuntenut myöskään 9-vuotias Star Wars-friikki, jolta asiaa tiedusteltiin. Ainoa suomenkielinen kuvitettu isokokoinen (isompi kuin A4) kirja tuntuu olevan Reynolds, David West: Star Wars rakenteiden salaisuudet (Alkuteos: Star Wars - incredible cross-sections), Porvoo, WSOY, 1998 ISBN: 951-0-22913-X. Nimensä mukaisesti se käsittelee Tähtien sodassa esiintyvien alusten poikkileikkauksia. Kirjan saatavuus selviää Helsingin kaupunginkirjaston nettitietokannasta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku. Englanninkielisista kuvitetuista julkaisuista löytyy tietoa yllämainitun lisäksi myös seuraavilta sivuilta http://www.starwars.com/.
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan "asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä vapautuksen hakemiseen tarvitaan vapautusta puoltava lääkärinlausunto, joka toimitetaan kutsuntalautakunnalle.
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Standardi 93/116/EY löytyy Euroopan unionin virallisesta lehdestä: Virallinen lehti nro L 329 , 30/12/1993 s. 0039 - 0053 Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 25 s; ks myös. Virallinen lehti nro L 042 , 15/02/1994 s. 0027 - 0027. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole näitä lehtiä, mutta ne löytyvät esim. Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Venäjän kielikursseja voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 etsimällä kolmella asiasanalla eli venäjän kieli, kielikurssit, alkeistaso (tekijä+nimike -kohdat voi muuttaa nuolesta asiasanoiksi). Näin löytyvät mm. seuraavat
- Opi Venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloitteilijoille
- Nikiforow, Maria: Saljut
- Furlong, Svetlana: Puhu venäjää, käytännön venäjän alkeiskurssi
Suomen kielellä ei Eduskunnan kirjaston kokoelmista löydy valitettavasti kovin ajantasaista aineistoa, mutta ohessa muutama yleisteos:
Yhdysvallat : kansa ja hallitusmuoto. Yhdysvaltain tiedotustoimisto, [1963?].
Helander, Voitto: Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät. Finnpublishers, 1984 (USA:sta s. 219-284).
Lisäksi voisi tarkistaa vielä, mitä tietosanakirjoista löytyy aiheesta.
Asiaa kannattaisi kysyä lisäksi vielä American Resource Centeristä, Helsingin yliopiston kirjastossa toimivasta Amerikka-tietouteen keskittyneestä kirjastosta. Kotisivu:
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä löytyy lyhyt esittely linkkeineen jatkotietoon Eduskunnan kirjaston sivuilta, kts. http...
