Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy mm. seuraavia teoksia konsultoinnista:
Elämä--on ihmisen parasta aikaa / Tero J. Kauppinen
[Yritysvalmennus Group], [Helsinki], 1999
Järvinen, Keijo: Tekninen konsultointi
KTM, Työvoima- ja elinkeinokeskus], [Helsinki], 1999,
Lääperi, Raija: Pk-yritysten Kunto-ohjelman arviointi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, yrityskehitysosasto, Helsinki, 1997, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja. 1997, 29
Yksilö ja työyhteisö muutoksessa /Soili Keskinen (toim.)
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, [Turku], 1996, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A. 53
Vapaavuori, Jukka: Työyhteisön jumi...
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Mona-nimen alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos (Gummerus 2007) kertoo, että Mona-nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhennös etunimestä Monika, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta Mona voi olla lyhennelmä vaikkapa nimestä Ramonasta.
Kolmas vaihtoehto on iirinkielinen nimi ”Muadhnait”; ”muadh” merkitsee ’jalosukuista’. Vielä yksi teoria on, että nimen alkuperä olisi Madonna, jonka mukaan Leonardo da Vinci nimesi kuuluisan maalauksensa Mona Lisa.
Nimi Mona on esiintynyt Suomessa 1800-luvulta alkaen.
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Veijo Merestä on kirjoitettu elämänkerta:
Sihvo, Hannes: Veijo Meri--täynnä liikettä (1998).
Lisäksi hänestä löytyy tietoa monista teoksista, kuten:
Kansallisgalleria--suuret suomalaiset [5]--Moderni Suomi--(1965-1995) (1997)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään (1994)
Juhani Salokannel: Linnasta saarikoskeen (1993)
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Veijo Merestä kirjoitettuja aikakauslehtiartikkeleita löytyy kirjastosta Aleksi-tietokannasta, ja sanomalehdissä ilmestyneitä kirja-arvosteluja löytyy kirjastosta Kirjallisuusarvosteluja (B)kaunokirjallisuus - lehdistä.
Internetistä löytyi muutamia linkkejä Veijo Mereen:
http://www....
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Eila Pennasen teos: Ruusuköynnös lienee saanut nimensä Tampereen tuomiokirkon ruusuköynnöstä esittävän maalauksen mukaan.
Aino Malisen romaanissa Ruususeppele on samannniminen luku.
Helakisa, Kaarina: Lumottu ruusu.
Teoksessa Ruusutarha on ruusuihin liittyviä runoja ja proosakatkelmia.
Lagerlöf, Selma: Jouluruusun legenda.
Paustovski, Konstantin: Kultainen ruusu sisältää samannimisen novellin. Novelli kertoo taotusta ruususta.
Saint-Exupery: Pikku prinssi teoksessa esiintyy myös ruusu.
Hieman huonosti standardiluokitukset sopivat kysymääsi tapaukseen. Lähinnä voisi suositella toimialaluokitusta tai sektoriluokitusta (kumpaakin päätasolla). Nämä luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta http://tilastokeskus.fi/tup/ammattiekspertti/index.html . Tosin tieteet, taiteet ja viestintä eivät silloin näy. Jos kuitenkin halutaan käyttää ei-standardin mukaista luokittelua, niin silloin se on rakennettava itse ja määriteltävä ns. rajatapaukset. Esimerkiksi minne laitetaan taiteen keskustoimikunta tai tiedeakatemia, jotka ovat periaatteessa valtion organisaatioita.
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Helsingin kaupunginkirjastojen verkkopäätteiltä voit selata englanninkielistä EBSCO –artikkelitietokantaa. Hakusanoilla nursing, culture, united kingdom, united states, jne. löydät kokotekstiartikkeleita. Sinun kannattaa kuitenkin mennä Terveystieteiden keskuskirjastoon ja selata heidän tarjoamiaan tietokantaja. Yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.terkko.helsinki.fi/
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
1700-luvun alkoholipolitiikasta on julkaistu kaksi Ilkka Mäntylän perusteellista, arkistolähteisiin perustuvaa tutkimusta: ///Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. - 1985/// ja ///Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - 1995///. Jälkimmäisessä on s. 221-229 esittely kruununpolttimoista.
Aulis J. Alanen käsittelee myös viinanpolttoa ko. ajalla teoksessa ///Etelä-Pohjanmaan historia 4, osa 2 : Etelä-Pohjanmaan talouselämä 1721-1809. - 1949 tai 1987///. Polttimoista löytyisi varmaankin tietoa myös kunkin paikkakunnan paikallishistorioista. Uudenkaarlepyyn historiasarjasta ovat kuitenkin ilmestynyt vasta aikaa vuodesta 1810 eteenpäin käsittelevät Erik Birckin kirjoittamat osat ///...
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia...
Englanninkielinen alkuteos Directions to servants on Jonathan Swiftin (1667-1745) vuonna 1731 kirjoittama. Se on julkaistu postuumisti. Keijo Rinteen suomennoksen on julkaissut kustannusyhtiö Loki-kirjat vuonna 1999.
http://www.lokikirjat.com/swifohje.html
http://www.kirjasto.sci.fi/jswift.htm
