Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat:
Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003)
Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003)
Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista.
Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene…
Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
Du hittar visan "Kom kom ska vi bo på Åland" i följande böcker:
Stora sångboken : 250 finlandsvenska sånger och visor
http://www.helmet.fi/record=b1101326~S9*fin
Vår gemensamma musikskatt / Bjarne Berg
http://www.helmet.fi/record=b1162521~S9*fin
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/....
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, jossa aihetta käsitellään
K. Grue-Sørensen: Kasvatuksen historia, toinen osa. - WSOY 1961
Otto Anderssen: Kasvatustyön historiaa: Ihmisiä ja aatteita, osa 4 : Viime vuosisata. - WSOY 1931
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: Lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. - Suomen kuntaliitto, 1999
Rinne, Risto: Johdatus kasvatustieteisiin, WSOY 2001
Häyry, Matti: Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinenjohdatus moraalifilosofiaan. - Yliopistopaino 2002
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Ihan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei ole löytynyt. Voisiko etsimäsi olla joku allamainituista? Niissä opiskellaan kauppaoppilaitoksessa.
- Väänänen Kaija, Viluinen unelma (1957)
- Polva, Anni, Me tytöt opiskelimme (1946)
- Olli, Vera, Kauppaopistolaisia (1945)
Kansalaiskoulussa opiskellaan Ursula Sinervon romaanissa Polttaa ja palelee, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1969.
Sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Laita "asiasana tai luokka" -kohtaan 874 ja valitse "näytä" -kohdasta esim. "vain cdromeja" -vaihtoehto. Vastaavasti voit tietenkin hakea myös vain kirjoja tai vain äänikasetteja.
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai...
Tieteen termipankki -sivusto kertoo, että vuoden 1919 hallitusmuoden 6 §:n mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa". Säännöksen esikuvana oli vastaava säännös Saksan ns. Weimarin tasavallan valtiosäännössä.
Kansan muisti -yhdistyksen sivuilta löytyy selvitystä lausekkeen tulkinnoista eri vuosikymmeninä:
https://kansanmuisti.fi/document/kk-316-2013/
1990-luvun laman myötä tämä säännös muuttui vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa ja sai tavoitesäännöksen luonnetta.
Lisää tietoa löytyy esim. Tieteen termipankin sivuilta:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ty%C3%B6voiman_suoja
Lait ovat luettavissa Finlex-palvelun kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950969
https...
Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont...
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kimmo Herraseen Teknillisessä oppilaitokseen (oppilaitoksen puhelinvaihde 331 311). Hän on perehtynyt moottoriajoneuvojen talvitestaukseen ja ollut kuulemma mukana järjestämässä näitä testauksia. Hän varmaan myös tietää haluamistasi tutkimuksistasi.
Lehtitartikkelitietokannoista (Arto, Aleksi) löytyi artikkeliviitteitä tehdyistä
talvitesteistä. Olen pannut ne syrjään Lapin maakuntakirjaston lainausosaston
tietopalveluun nimelläsi, voit käydä hakemassa ne sieltä.
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Kyseessä on ilmeisesti kappale nimeltä "Nine to five". Sen nimisen kappaleen ovat levyttäneet mm. Tom Jones, Dolly Parton ja The Kinks. Turun musiikkikirjastosta ei kuitenkaan ole kyseisiä äänitteitä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, 1. osa (Swannin tie) on suomennettu ensimmäisen kerran vuonna 1968. Samana vuonna kirjasta on otettu jo toinen painos. Suomentajina olivat Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen.
Vuonna 1972 on sama kirja ilmestynyt erikoispainoksena Ex libris -kirjasarjassa ja vuonna 1975 Delfiinikirjat-sarjassa pokkariversiona. 1984 kirjasta on otettu 3.p. Suomentajina näissä kaikissa ovat Peltonen ja Nurminen.
Vuonna 1977 on ilmestynyt Kadonnutta aikaa etsimässä sarjan toinen osa, jonka alaotsikko on Swannin tie kuten 1. osankin. Swannin tie jakautuu näihin kahteen osaan, joista ensimmäisen nimi on Combray ja toisen Swannin rakkaus : Paikannimet: nimi.
Risutestistä on käyty keskustelua metsästys-aiheisella keskustelupalstalla osoitteessa http://www.metsastys.net (keskustelualue->aseet->haku-> "risutesti"). Keskustelujen pohjalta olettaisin, että Ase & erä sekä Metsästys ja kalastus-lehdissä olisi ollut testituloksia. Etenkin Ase & erä - lehden numero 2/2002 tuntuu lupaavalta. Molemmat mainitut lehdet kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lehtien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
