Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Kiinnostava aihe, jonka analysointiin ei teorian antamia apuvälineitä niin vain löydy.
Olet varmasti tutustunut jo keskeisiin kirjallisuusteorioita käsitteleviin teoksiin ( esim. Eagleton: Kirjallisuusteoria, Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka, Kantokorpi et al : Runousopin perusteet), joten tässä tapauksessa ehdotankin että käännyt rohkeasti laitoksenne opettajien ja professoreiden puoleen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että heillä on antaa parhaat vinkit siitä minkälaista kirjallisuutta sinun kannattaa työtäsi varten lukea, eli mitkä ovat ne parhaat työkalut esitelmää tehdessäsi ja näkemystäsi perustellessasi.
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Nikos (Niko) Kazantzakis on julkaissut Homeroksen perinteeseen nojaavan runomuotoisen eepoksen Odhisia (englanniksi Odyssey ja ruotsiksi Odysseia). Suomeksi sitä ei ole käännetty.
Internetistä löytyy sivuja, joissa on hänen runojaan ja aforismejaan suomeksi. Evrekan haulla löysin hakusanoilla "niko kazantzakis" mm. seuraavat aforismit:
Jos ihminen ei joudu jyrkänteen reunalle, ei hänen hartioihinsa kasva siipiä. - Niko Kazantzakis
Onni on sokea, kuten sanotaan. Se ei tiedä, minne se kulkee. Se tuuppii ohikulkijoita ja kenen kohdalle se sattumalta tipahtaa, sitä sanotaan onnekkaaksi. - Niko Kazantzakis -
Hänen 1997 suomennetussa kirjassaan Askeesi on myös aforismityyppistä tekstiä.
Sivulta: http://www.sote.oamk.fi/~makorkal/runoja.htm...
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri kertoo, että Rasmus tulee sanasta Erasmus, joka tarkoittaa kreikan kielessä "rakastettava". Almanakassa nimi on Diocletianoksen vainoissa surmatun, legendan mukaan Antiokian piispan P. Erasmuksen muistona.
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Noutopaikan muuttaminen on mahdollista niin kauan, kuin olet vielä varausjonossa. Sen sijaan varausta, joka on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, ei voi enää muuttaa. Toisin sanoen varaamasi aineisto lähetetään niiden tietojen perusteella, jotka järjestelmästä löytyvät. Jos siis varaamasi aineisto ehtii jo lähteä liikkeelle tai saapua jonnekin, ei noutopaikkaa enää voi muuttaa.
Tässä ohjeet varausjonossa olevan varauksen noutopaikan muuttamiseksi vaihe vaiheelta:
1. Kirjaudu HelMet-järjestelmään pääsivun www.helmet.fi kohdasta Omat tietoni.
2. Klikkaa sen jälkeen kohtaa, jossa kerrotaan, mitä varauksia sinulla on voimassa.
3. Sen takaa avautuvassa näkymässä on sarake Noutokirjasto, jonka alla on kunkin tekemäsi varauksen noutopaikka...
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
Helsingin kaupunginkirjasto ei tarjoa näitä palveluja asiakkaille, mutta Kampin ostoskeskuksessa on jokunen pelikauppa, joka hioo maksusta pelilevyjä. Varmaankin hiovat cd-levyjä myös.
Emme onnistuneet löytämään mitään tiettyä yhtä tai kahta teosta, jotka käsittelisivät nimenomaan juuri 1880-luvun asumista ja arkea Helsingissä. Helsingin historiaa koskevissa teoksissa on siellä täällä mainintoja ja kuvia 1880-luvun Helsingistä, kannattaa siis vierailla kirjastossa ja selailla hyllyä kohdasta pääkaupunkiseudun paikallishistoria! Sinulle voisi myös olla hyötyä Helsingin kaupunginmuseon julkaisusarjasta, Narinkka, jossa pikaisella silmäilyllä näytti olevan mainintoja ja kuvia myös 1880-luvun Helsingin asumisesta.
Lisäksi alla olevissa teoksissa käsitellään 1880-luvun Helsinkiä, mahdollisesti niistä voisi löytyä tietoa myös arjesta ja asumisesta, joukossa on pari muistelmaa ja yksi romaanikin:
Siegberg, Artur: Vuodet ovat...
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
