Kirja on Pasilan kirjaston kirja, eikä sitä löytynyt kirjaston hyllystä. Ehkä kannattaa vielä etsiä, jos se kuitenkin olisi vielä kotonasi. Laina-aikaa on 2.5. asti, joten myöhässäkään se ei vielä ole.
Sarjan muita osia ei ole ilmestynyt ainakaan toistaiseksi suomeksi, koska niistä ei löydy mainintaa mistään tietokannoista.
Laitoin kustantajalle kysymyksen, onko heillä suunnitelmia julkaista sarjan seuraavia osia suomeksi. Jos sieltä vastataan, ilmoittelen sinullekin.
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis Wuorio syntyi Viipurissa 1917. Hän...
Väkivallan virkamies on Matti Yrjänä Joensuun esikoisteos. Harjunpää esiintyy tässä romaanissa ensimmäistä kertaa. Teemana on henkirikokset, väkivalta ja poliisityön realistinen kuvaus.
Netissä kirjaa kuvataan näin: "Joka kerta yöpäivystyksen alkaessa Helsingin rikospoliisin väkivaltatoimiston vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää tuntee pelon kipristävän vatsaansa. Tällä kertaa hän saa aamuyöstä ikävän hälytyksen: Lehdenkantaja epäilee, että eräässä asunnossa on ruumis. Levyseppä Konttinen, viinaan ja naisiin menevä yksineläjä, on lojunut asunnossaan päiväkausia kuolleeksi hakattuna, naapurien ja omaisten tietämättä." www.luekirja.fi
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Tarkoitat varmaankin Pirkko Peltonen-Rognonin ja Seija Walliuksen kirjaa "Intohimojen ilta", joka ilmestyy lokakuussa 2000. Teos on tilattu Turun kaupunginkirjastoon, ja siitä voi tehdä varauksen vain
neuvonnan kautta, sillä tilattuja kirjoja ei voi varata Internetin kautta.
Mm. seuraavilla äänitteillä on Pietariin liittyvää romanttista musiikkia: Finntrion esittämä Pietarin tietä pitkin LP:llä Hyvässä seurassa -70, Tapio Rautavaaran esittämä Leningrad LP:llä En päivääkään vaihtaisi pois -73, Georg Ots esittää saman kappaleen cd-levyllä 20 suosikkia, Ilta Volgalla. Tuula Amberlan esittämä Hyvästi Leningrad on cd:llä Kuun poika -92.
Arja Saijonmaan cd:llä Sydämen silta on Pietarin kevät. Topi Sorsakoski esittää kappaleen Leningrad cd:llä Half and half -90.
Lisäksi cd:llä Matka Pietariin -94 on aiheeseen liittyvää orkesteri- ja kamarimusiikkia.
Cd:llä Moonlight over Moscow -95 on Pietarin tietä pitkin venäjäksi.
Näiden äänitteiden saatavuutta voit katsoa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta http://www....
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (...
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat...
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Australiasta kertovaa kaunokirjallisuutta on melko vähän. Jotain kuitenkin löytyy. Gerald Murnane: Tasangot / Gerald Murnane
Tua Harmo: Oranssi maa
Tamara McKinley :Perintöosa ja muutkin hänen teoksensa
Gregory David Roberts: Vuoren varjo
Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja : Australian aboriginaalien kansantarinoita / toimittanut ja kääntänyt Sini Laurén ; kuvittanut Mika Vaaranmaa
Diana Cooperin trilogia; Hiljaiset kivet, Voimakoodit ja Valoverkko
Marlo Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta
Hieman vanhempaa kanokirjallisuutta ovat
Nevil Shute: Viisi mustaa kanaa tai Ystäväni Johnnie (näistä ainoa Tasmaniasta kertova)
Keri Hulme: Mauriora : maan voima
sekä...
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole Helsingissä. Pianoa voi kysyä Vantaan Tikkurilan kirjastosta http://www.vantaa.fi/kirjasto/ tai Espoon Leppävaaran kirjastosta http://www.espoo.fi/kirjasto/ . Pianoa kannattaa myös kysyä Työväenopistolta http://www.hel.fi/tyovis/
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Tässä muutamia ehdotelmia:
- luokka 784.111 PIRNALES: Parasta ennen Bäst före Best before- soittavat vauhdikkaasti suomalaista "vaihtoehtotanhumusiikkia"
-levyllä ei ole laulua
-luokka 784.111 KOINURIT: ASKON 3 RIVINEN
rytmikkäällä poljennolla soitettua musiikkia, joukossa on muutamia laulujakin, mutta myös instrumentaaleista esim. "Koinurit crawl" ja "Kuortaneen polkka" ovat tanssahtelevia.
-luokka 784.111 JÄRVELÄN PIKKU PELIMANNIT: JPP
Tällä levyllä on hieman runollisempia sävyjä.
788.81 HOVEN DROVEN: GROV
Tämä villillä fiiliksellä nykykansanmusiikkia soittava yhtye tulee Ruotsista. Levyn takakannessa joukko ihmisiä tanssii ringissä. Rytmikäs ja tanssillinen levy.
-luokka 784.41 FIRE IN THE KITCHEN
Tällä levyllä on kelttiläistä...
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
