Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Tässä on muutamia populaarimusiikin kuuntelemista käsitteleviä kirjoja:
- Musta lammas: kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista
- Willoughdy, David: The world of music
- Reder, Alan: Listen to this!
Näistä voisi ottaa vaikka mallia ja kertoa omista kuuntelumieltymyksistä.
Teoksessa;
Reel art : great posters from the golden age of the silver screen / Stephen Rebello and Richard Allen
New York : Artabras, 1988. - 342 s. : kuv.
ISBN 0-89660-033-5
on mustavalkoinen kuva julisteesta. Oikeastaan kuvassa on talon seinä jossa on kaksi erilaista julitetta. (Teos o nSEA:n kirjastossa.)
Kuvasta voi päätellä, että osittain sama kuva on webissä osoitteessa
http://images.google.fi/images?q=Midsummer%20Night's%20Dream%20%20reinh…
Samaa kuvaa on käytetty myös DVD:n kannessa.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0026714/laserdisc
Julisteesta on useita versioita. DVD:n kansi lienee yksi niistä.
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Jos CD-levyä ei ole enää musiikkiliikkeiden kautta hankittavissa, levyn kappaleet ovat ladattavissa hintaa vastaan esim. MTV3 Storen kautta: http://download.mtv3.fi/album/Tarja_Lunnas/Kunsiltaa/D24FE7A1-9809-4002… , jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus.
Kirjaston kautta CD-levyn voi saada kaukolainaksi.
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja...
Lakimies lehti on tilattu Kuopion kaupunginkirjastoon, pääkirjaston lehtisaliin. http://kirjasto.kuopio.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D216A31D9%25…
Kirjastot.fi:n monihausta selviää mihin muihin kirjastoihin lehti on tilattu. http://monihaku.kirjastot.fi/
Artikkeli on luettavissa Editan Edilex-palvelussa http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakimies/6959
Edilex on käytettävissä useimmissa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Edilex+-tilaajat
1. Vastaajia on suuri määrä eri kirjastoista Suomessa ja henkilöt vaihtelevat vuosittain, vanhoja lähtee ja uusia koulutetaan tilalle. Viime vuoden aikana vastauksia on lähettänyt 249 eri henkilöä.
2.Kannattaa seurata Applen sivua http://www.apple.com/fi/ipad/
3. ja 4. Angry Birds -pelistä löytyy tietoa sivulta http://www.rovio.com/index.php?page=angry-birds
Turun pääkirjastossa ei ole aikuisille omaa thainkielistä kirjakokoelmaa. Meillä on tällä hetkellä siirtokokoelma thainkielistä kirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastosta: kirjat ovat lainattavissa pääkirjaston Kirjallisuus ja taiteet – osastolla eli pääkirjaston vanhalla puolella. Kirjat ovat ns. monikielisen kokoelman alussa, hyllyssä, jonka reunassa lukee Siirtokokoelma. Kirjoja on yhteensä 27, kaunokirjallisuuden joukossa on yksi keittokirja. Lastenosastolla on oma, pieni thainkielinen kirjakokoelma lapsille. Musiikkiosastollamme on muutama CD-levy thainkielistä musiikkia. Musiikkiosasto sijaitsee vanhan puolen toisessa kerroksessa.
Kannattaa kysyä Kirjallisuus ja taiteet – osaston asiakaspalvelu-tiskiltä, jos ei löydä kirjoja....
Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä.
Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille.
Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä...
Iltalehteä ei tule Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Lähin paikka, jossa lehden vanhoja numeroita voi lukea, on Jyväskylän yliopiston kirjasto. Siellä lehti on vapaakappalekokoelmassa, eli sen voi pyytää varastosta lukusalissa luettavaksi. Kotilainaan sitä ei saa.
Uusimmat vuosikerrat ovat kokoelmissa paperisina ja vanhemmat mikrofilmeinä. Hakutulos Jykdok-tietokannassa (finna.fi) vie myös Media-arkistoon, jossa on artikkelihaku vuodesta 1995 alkaen. Arkiston käyttö vaatii käyttäjätunnukset. Kysy tästä lisää suoraan yliopiston kirjastolta.
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Jos sinulla ei ole sinne ennestään kirjastokorttia, ota asioidessasi mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Iltalehden nettisivujen (http://www.iltalehti.fi/info/...
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Hei,
kysymys vaatii sen verran matemaattista osaamista, että neuvon ottamaan yhteyttä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen:
https://www.jyu.fi/maths/henkilosto
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
Tiedustelimme Otavalta Nea-sarjan seuraavaa ilmestyvää teosta. Kustantamo Otavasta vastattiin Merja Jalon seuraavan Nea-kirjan Ponityttö ja kommellusten kurssi ilmestyvän viimeisimpien tietojen mukaan syyskuussa 2000.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Kiinnostava aihe, jonka analysointiin ei teorian antamia apuvälineitä niin vain löydy.
Olet varmasti tutustunut jo keskeisiin kirjallisuusteorioita käsitteleviin teoksiin ( esim. Eagleton: Kirjallisuusteoria, Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka, Kantokorpi et al : Runousopin perusteet), joten tässä tapauksessa ehdotankin että käännyt rohkeasti laitoksenne opettajien ja professoreiden puoleen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että heillä on antaa parhaat vinkit siitä minkälaista kirjallisuutta sinun kannattaa työtäsi varten lukea, eli mitkä ovat ne parhaat työkalut esitelmää tehdessäsi ja näkemystäsi perustellessasi.
