Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyvät hakusanoilla luistelijat, taitoluistelu ja jäätanssi esimerkiksi nämä taitoluistelijoita käsittelevät kirjat:
Milton, Steve: Figure skating now : Olympic and world stars (2001)
Milton, Steve: Figure skating’s greatest stars (2009)
Puromies, Anu: Susanna & Petri : unelmista totta (1995)
Puromies, Anu: Tähtiä jäällä : tarinoita taitoluistelusta (WSOY 2008)
Lisäksi Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla luistelijat pikaluistelija Toivo Salosta käsittelevä kirja:
Järvinen, Lauri: Toivo Salonen (2009)
Edellä mainittujen kirjojen lisäksi vuonna 2010 ilmestyy Leena Lehtolaisen taitoluistelua käsittelevä kirja Taitoluistelun lumo.
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
Parhaimman vastauksen saa Holmaston verkko-osoitteessa http://www.holmasto.fi, missä on parhaillaan 10 mk:n kultaraha arvoltaan 390 €. Selasin kyllä kirjaston kirjoja, mutta ne eivät ulottuneet ajallisesti kuin vuoteen 2009.
VHS-kasettien digitointiin täytyy varata aika etukäteen. Alla on linkki Myllypuron mediakirjaston yhteystietoihin.
VHS-kasettien digitointi on mahdollista myös Pasilan kirjastossa. Toisesta linkistä löydät yhteystiedot Pasilan kirjaston lehtiosastolle, jonka yhteydessä digitointipiste sijaitsee.
http://www.lib.hel.fi/Page/96b70ce8-753e-4713-8ed9-18100cc94bb2.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietokoneet/
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Kuten itsekin uumoilet, kysymyksesi on niin laaja ja monipolvinen, että saat paremman vastauksen menemällä kirjastoon näitten samojen kysymysten kanssa. On aina helpompi lähestyä monimutkaisia aiheita keskustellen, sillä suinkaan kaikilla hakutermeillä ei välttämättä löydy kirjallisuutta suoraan. Esimerkiksi hakusanalla "transgressio" ei löydy HelMet-tietokannasta kuin yksi julkaisu, mutta lisää voisi löytyä, jos tietäisimme, mihin aiheeseen termin kysyjä liittää. Aivan sama juttu tanatologian kanssa, vain yksi julkaisu löytyy (Kuoleman kulttuurit Suomessa, Gaudeamus 2014), mutta keskustellen saattaisi muutakin aihetta sivuavaa löytyä. Kirjaston hakusanat eivät aina vastaa niitä termejä, joita arkikielessä käytetään. Keskustellen tällaiset...
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Tarkoitat varmaankin Suomen pitkäaikaista presidenttiä Urho Kaleva Kekkosta? Kansallisbibliografian artikkeli osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/632 kertoo, että hän syntyi 3.9.1900 Pielavedellä.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon runosta Elämän koreus, joka julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1915. Voit lukea runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Klassikkokorpuksesta tai Project Gutenbergista (ks. linkit alla).
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1915_elaman.x…
http://www.gutenberg.org/ebooks/14774
Kirjallisuusagentin työnkuva on varmasti hyvin monipuolinen eikä kaksi kirjallisuusagenttia varmasti tee täysin samankaltaista työtä. Isossa kuvassa kirjallisuusagentti edistää kirjallisuuden vientiä. Esimerkiksi suomalainen kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck vie suomalaista kirjallisuutta ulkomailla. Tässä mielenkiintoinen juttu hänen työstään: https://yle.fi/uutiset/3-9562225
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
Kyseessä on ilmeisesti kappale nimeltä "Nine to five". Sen nimisen kappaleen ovat levyttäneet mm. Tom Jones, Dolly Parton ja The Kinks. Turun musiikkikirjastosta ei kuitenkaan ole kyseisiä äänitteitä.
Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirja:
Hilamaa: Musta syke (esim.s. 23 Soulin kulta-aika, s.65 Sykettä souliin, myös löytyy James Brownista artikkeli).
Netistä löytyy seuraavasta osoitteesta englanninkielellä soulista ja sen alalajeista http://www.allmusic.com/
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
