Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Varsinaista tietokirjallisuutta näin spesifistä aiheesta en löytänyt. Voisit tutkia Kuluttajatutkimuskeskuksen Kultu-tietokantaa http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=5 . sinne on kerätty erilaisia testitutkimuksia. Hakutermeinä (muissakin tietokannoissa hakiessasi)voit käyttää asiasanoja sukat, vaatteet, pukineet, urheiluvaatteet, vapaa-ajanvaatteet.
Kultu-tietokannasta ja kirjastoissa käytössä olevista lehtitietokannoista Aleksi ja Arto löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet: Sukat vaeltajalle. Erä 1999:10B ; Viljanen Jukka: Juoksukenkien kumppanit. Juoksija 2007:6 ; Kunnollisilla asusteilla juoksulenkki sujuu vaivatta. Kuntoplus 2006:14 ; Sukkatesti: likaisen työn tekijät (sarja retkitesti). Retki: Finnish outdoor...
Jos CD-levyä ei ole enää musiikkiliikkeiden kautta hankittavissa, levyn kappaleet ovat ladattavissa hintaa vastaan esim. MTV3 Storen kautta: http://download.mtv3.fi/album/Tarja_Lunnas/Kunsiltaa/D24FE7A1-9809-4002… , jos sinulla on sellaiseen mahdollisuus.
Kirjaston kautta CD-levyn voi saada kaukolainaksi.
Elokuva Postia pappi Jaakobille/Post till pastor Jakob on vastikään vapautunut kirjastoille tarjottavaksi. Tässä kuussa se valitaan valintalistoilta kirjastojen kokoelmiin. Toimittajasta riippuen elokuvan tulo kirjastoihin ja lainauskuntoon kestää yleensä noin 3-9 viikkoa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista saa Michel-postimerkkiluetteloita vain kirjoina. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksen cd-levystä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Valitettavasti Michelin tietokannat eivät kuulu kirjaston tarjontaan tällä hetkellä. Myös tietokannoista voi tehdä hankintaehdotuksen.
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
PIKI-kirjastojen alueelta löytyy kymmeniä soitonoppaita huuliharpun opetteluun. Suomenkielisiä ovat mm. Kaarlo Reinikaisen Joka pojan huuliharppukoulu ja David McKelvyn Huuliharppuopas. Löytyy myös nuotti Easiest harmonica tunes for children, jossa on yksinkertaisia melodioita huuliharpulle sovitettuna.
Ksylofonin soitonoppaita on PIKI-alueella vain muutama. Randall Eylesin Mallet percussion for young beginners on tarkoitettu ksylofonin alkeisharjoitteluun. Muita soitonoppaita ovat mm. Chris Barronin Learn as you play tuned percussion & timpani ja Morris Goldenbergin Modern school for xylophone marimba vibraphone.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
Helmet-kirjastojen unohtuneen tunnusluvun tilalle saat uuden käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi ja henkilötodistus.
Jos meillä on tiedossa sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden tunnusluvun myös tunnusluvun palautustoiminnolla. En kuitenkaan löytänyt nimelläsi kirjastokorttia lainkaan. Olisiko edellisestä kirjastonkäytöstäsi jo niin kauan aikaa, että korttisi ei enää ole voimassa? Tai onko sukunimesi vaihtunut? Näissä tapauksissa saat uuden kortin tai voit tulla päivittämään tietosi kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Tietoa kirjastokortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Mario Benedettiltä on käytössäni olevien tietokantojen ym.
tiedonlähteiden mukaan käännetty suomeksi vain yksittäisiä novelleja.
"Miss muistinmenetys" löytyy Sulamit Reenpään suomentamana (Parnasso
1996:4) ja "Rumien yö" Tarja Härkösen suomentamana (Parnasso 1990:3).
Mainitsemaasi runoa tai novellia ei näillä tiedoin löytynyt.
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Kyseessä on Arthur S. Maxwellin neliosainen kirjasarja Onnen päiviä (Bedtime stories), jotka julkaistiin ensimmäisen kerraj 60-luvun alussa Åke LIndströmin ja Aarne Unholan suomennoksina. Sarjan julkaisi Kirjatoimi-niminen kustantamo. Sittemmin sarjasta otettiin uusintapainoksia. Kansikuvien perusteella kirjat ovat samaa painosta, sarjan neljä eri osaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3518557/Versions
Hei!
Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 km. Norjan rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58 000 kilometriä.
Lähteet:
https://www.geologia.fi/2018/05/20/perustietoa-maasta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_maantiede
Verkosta tekijänoikeusvapaita käsikirjoituksia löytyy melko vähän ja nekin yleensä vanhoja. Silloin niiden tekijänoikeus on jo rauennut.
Doria palvelusta löytyy muutama käsikirjoitus esim. Wanhan pojan naimisiin meno : näytelmä 1:ssä näytöksessä Linkki Doriaan.
Project Gutenberg löytää muutamia näytelmiä lisää esim. Ibsenin Nora ja Martti Wuoren Ryöstö. Linkki projektin sivuille.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen näytelmähyllyt. Sieltä löytyy kirjamuotoisena lainattavaksi melkoinen kasa näytelmiä. Linkki Helmet.fi
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Internetistä löytyi Goethe-instituutin sivuilta artikkeli Viron kirjastojärjestelmästä "Library system in Estonia". Sivun osoite on http://www.goethe.de/z/30/infomoe/estland/deest03.htm .
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Verkosta löytyy suomenkielisiä saippuanvalmistusohjeita ainakin seuraavilta sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/~sipila/petri/kem/saippua
http://www.kolumbus.fi/evert.nylund/saippua.htm
sekä kirjoista
Ratia, Liisa: Kotikemistin reseptikirja (1956)
Cavitch, Susan Miller: The soapmaker's companion (1997)
- molemmat kirjat löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
