Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Viola-tietokanta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja musiikkiaineistojen yhteistietokanta, sisältää suomalaisten äänitteiden tiedot. Violasta löytyy vain kaksi viitettä nimellä "Talvihäät". Ensimmäinen sisältyy Terho A. Könösen nuottijulkaisuun "Taakse jäänyttä elämää" vuodelta 1990. Toinen "Talvihäät" liittyy videotallenteeseen TV-ohjelmasta "Valssi kahdelle - Häävalssien sävellys- ja sanoituskilpailu" vuodelta 2000. Kappaleen säveltäjä ja sovittaja on Hannu Oskala, sanoittaja Pertti Oskala ja esittäjä Anssi Känsälä. Ohjelmaa ei liene myynnissä eikä kirjastoissakaan.
Näyttää siltä, että Oskalan "Talvihäät"-kappaletta ei ole vielä kukaan levyttänyt. Asiaa kannattaa ehkä tiedustella televisio-...
Muistokirjoitus
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990810/ajas/990810aj04.ht…
Oulun kaupunginkirjasto Ostrobotnia-tietokannasta löytyy paljon Paavo Rintalasta kirjoitettuja artikkeleita
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=form1&sesid=985697837
lapsuudesta kertovat esim.
Kaleva 10.11.2001 (kokotekstiartikkeli)
Suomenmaa 7.1.1995
Suomen Kuvalehti 1990:4 s.20-
Paavo Rintala kerto kirjojensa taustoista teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 1.
Rintala, Paavo: Velkani Karjalalle
Kotimaisia nykykertojia 3
Kotimaisia sotakirjailijoita
Hae kirjaston asiakaspäätteellä ja kirjoita asiasanaksi Rintala Paavo
Voit kokeilla erilaisia hakutapoja Plussa-tietokannassa ( http://www.libplussa.fi/ ) vähän riippuen siitä, mitä tarkalleen ottaen etsit. Jos esim. tarvitset renessanssiajan kaunokirjallisuutta, voit kirjoittaa asiasanoiksi "kaunokirjallisuus" ja "renessanssi". Tässä on kuitenkin ongelmana se, että saat tulokseksi paitsi renessanssiajalla kirjoitettua kaunokirjallisuutta, myös kirjallisuutta, joka käsittelee renessanssiaikaa. Toinen tapa on käyttää asiasanoina ajanmääritteitä, vaikkapa "1500-luku" - mutta tässä on sama ongelma: vain osa teoksista on 1500-luvulta, osa taas käsittelee tuota aikaa. Mitään yksiselitteistä ja kattavaa tapaa löytää tietyn aikakauden tai tyylisuunnan teoksia tietokannasta ei liene olemassa. Niinpä kannattaa...
Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Netin kautta ei ole mahdollista pidentää varauksen voimassaoloaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa muuttamaan varauksesi voimassaoloaikaa.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia...
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
Haminan varuskunnasta on olemassa historiateos:
Martti Rela, Hamina varuskuntakaupunki, osa 1 (2003) ja osa 2 (2006). Teos kattaa varuskunnan historian perustamisesta aina 2000-luvulle. Sisältää laajan lähdeluettelon.
Nykyisestä varuskuntakerhosta tietoa löytyy kerhon omalta kotisivulta http://www.haminanvaruskuntakerho.fi/. Yhteydenottoja varten sivulla on palautelomake, myös sähköpostia voi lähettää.
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan mukaan hoitopolkujen tai hoitoketjujen englanninkielinen vastine on critical pathways. Myös termejä care pathways tai care path käytetään. Tietokannan kautta voi hakea myös suomenkielisillä termeillä ja valita kieleksi englannin, jolloin tulokset ovat englanninkielisiä.
Uusimpia tutkimuksia tämän haun kautta ovat mm. nämä:
- Personal liberty in psychiatric care : towards service user involvement / Lauri Kuosmanen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals / Marita Koivunen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis; psychiatric symptoms, GAD-autoantibodies, and response to...
Albumin nimessä on nähty, ilmeisesti aiheetta, viittaus Carl Steadmanin tekemään keräilykorttisarjaan "Kid A in Alphabet Land", joka esittelee psykoanalyytikko Jacques Lacanin käsityksiä. Yorken mukaan Kid A voisi olla ensimmäisen ihmiskloonin nimi, mutta toisaalta hän on sanonut, ettei hänellä kuitenkaan ole ollut mielessään mitään teemaa tai tarinaa. Toisessa yhteydessä Yorke on väittänyt Kid A:n olevan sekvensserin lempinimi.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kid_A
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta ilmeisesti kukaan kollegakaan ei ole teosta tunnistanut. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Kysymäsi levy on Yleisradion oma äänite, jota ei valitettavasti ole kirjastoissa. Soittaja on urkutaiteilija Venni Kuosma. Hänen levynsä Suomalainen urkulevy : historiallisia urkunauhoituksia 1948-1981 (2007)on lainattavissa esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Levyllä olevat kappaleet ovat osin samoja kuin kysymälläsi äänitteellä.
http://helmet.fi/
Levyn on julkaissut urkutaiteeseen keskittynyt Organum-seura. Ehkä seuran kautta löytyisi lisävinkkejä:
http://www.organum.fi/index.php?id=157
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki...
Tällaisia sivustoja on monia, alla joitakin. Lisäksi mm. monet automerkit myyvät netissä omia autojaan. Lisää sivustoja löydät googlen kautta kirjoittamalla hakusanoiksi esim. auto myynti.
http://autot.oikotie.fi/autoliike/pr-automyynti/91851
http://www.nettiauto.com/
http://www.myyntiautot.com/
Tarhonen on samaa alkuperää kuin Tarhanen. Nimen taustalla lienee tarha-sanan sisältävä asuinpaikan nimi kuten Tarhala, Tarhalehto tai Tarhamäki. Alunperin Tarhonen sijoittui erityisesti Saimaan seudulle. Nykyään Tarhosia on varsinkin Ristiinassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Taipalsaaressa.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja (1988)
