Parhaiten erilaisia lehtiartikkeleita löytyy Kansalliskirjaston laajasta Digitaaliset aineistot -palvelusta. Sinne on digitoitu suurin osa Suomessa julkaistuista vanhoista lehtiartikkeleista ja myös muista aineistotyypeistä (aikakauslehtiartikkelit, pienpainatteet yms.).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Voit itse etsiä lehtiartikkeleita täältä tämän linkin takaa. Koska Äetsän voimalaitoksesta on vuosien aikana julkaistu satoja lyhyitä juttuja, hakua kannattaa rajata.
Voit rajata hakua ensinnäkin julkaisuajankohdan mukaan (esim. 1.1. 1920 - 31.12. 1929) ja toiseksi aineistotyypin mukaan (raksi esimerkiksi sanomalehdet ja aikakauslehdet kohtaan). Hakutulos kannattaa rajata...
Voisiko olla kyseessä Karhuniemi, Timo, Savua Saimaalla Karisto 1952., https://finna.fi/Record/heili.219902? Se on kirja, jossa pojat seikkailevat Saimaalla ja sen saarissa.
Marianne Aav todella löytyy Kuka on kukin 2011 -kirjasta. Hänen vanhempansa ovat Jyri A. ja Eila Levänen. Vanhempien avioliiton solmimisvuotta ei kirjassa mainittu. Tieto on väestötietojärjestelmässä, sieltä tietoja luovutetaan hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Arkistoista tätä voisi ehkä myös etsiä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Maistraatit.
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990)....
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Tutkin kirjaston ruotsalaisia nimikirjoja, mutta niistäkään ei tätä nimeä löytynyt. Ei myöskään verkosta etsiminen tuottanut tulosta. Riksarkivet'n haulla ei löytynyt mitään, https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv, ei myöskään Släktregisteristä, https://www.rotter.se/faktabanken/slaekt-soek/sv-slaktreg
Kielten ja nimistöntutkimuksen asiantuntijat auttavat verkon kautta, ruotsinkielisistä nimistä voi kysyä Suomesta, https://www.sprakinstitutet.fi/sv/sprakhjalp/sprak-_och_namnradgivning
ja myös Ruotsista löytyy vastaava palvelu, https://www.isof.se/sprak/namn.html
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain.
Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998.
Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta...
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Euroviisujen historiaa löytyy Euroviisujen sivulta, https://eurovision.tv/events. Sieltä löytyvät kilpailut vuosittain ja myös maat, jotka ovat olleet mukana. Grand final-osasta voi tutkia, mitkä maat ovat olleet finaalissa, siitä lähtien, kun kilpailu muuttui moniosaiseksi.
Väylävirasto on taho, joka saattaa olla avuksi tässä asiassa.
Väyläviraston verkkosivut: https://vayla.fi/etusivu
Etusivun oikeasta yläkulmasta löydät Yhteystiedot ja Anna palautetta -osiot, joista löydät tarvittavat tiedot ollaksesi yhteydessä virastoon.
Asiaa voi myös tiedustella yrityksiltä, jotka tarjoavat tien-/maanrakennus palveluja. Näiltä voi pyytää hinta-arvion tienrakentamisesta.
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
Englanniksi löytyy esim. BBC Learning English - news, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/news-report
ja samasta palvelusta 6 Minute English, jossa on lyhyitä keskusteluja ajankohtaisaiheista, https://www.bbc.co.uk/learningenglish/english/features/6-minute-english
News in Levels sisältää uutisia eri vaikeustasoilla, https://www.newsinlevels.com/level/level-1/. Palvelu on kaupallinen.
Muilla kielillä löytyy Ylen ja SVT:n Nyheter på lätt svenska,
Yle, https://arenan.yle.fi/audio/1-50362086
Svt, https://www.svtplay.se/nyheter-pa-latt-svenska
Nachrichten in einfacher Sprache, https://tvthek.orf.at/profile/Nachrichten-in-Einfacher-Sprache/13891048…
Journal en francais facile, https://www.rfi.fr/fr/...
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät...
Mainitsemasi käännös sitaatista on julkaistu ainakin Jarkko Laineen toimittamassa Suuri sitaattisanakirja -teoksessa (Otava, 1989). Laine käänsi Mark Twainin tuotantoa, joten kyseinen sitaattikäännöskin saattaisi olla Laineen itsensä tekemä.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Is%C3%A4#cite_note-SSSK-91-2
Mark Twainin aforismeja ja sitaatteja on koottu myös teokseen Sopimattomia elämänohjeita. Suomentajana kirjassa on Eino Vastaranta. Mainitsemasi sitaatin hän on kääntänyt seuraavasti: "Ollessani 14-vuotias isäni oli tietämätön, hädin tuskin siedin häntä lähelläni. Mutta kun täytin 21, hämmästyin miten paljon hän oli oppinut."
Mark Twain: Sopimattomia elämänohjeita (Savukeidas, 2015)
Kirjan jälkisanoissa Vastaranta...
Ikävä kyllä kirjaa ei ole enää saatavana, joten emme voi sitä hankkia Helmet-kirjastoon. Jos joku haluaa lahjoittaa oman hyväkuntoisen kappaleensa, kysy lähikirjastostasi miten toimia!
Voit saada kirjan maksullisena kaukolainana toisesta kirjastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Käytännössä mikä tahansa norja-suomi-sanakirja sisältää hakusanoja ensisijaisesti bokmåliksi (kirjanorja) ja jonkin verran myös nynorskiksi (uusnorja), joten sellaisella pääsee alkuun. Sama koskee norja-englanti-sanakirjoja, koska kirjanorja on Norjassa käytetyistä kirjakielistä yleisempi (n. 90% norjalaisista käyttää sitä kirjoittaessaan) ja kansainvälisesti myös se kieli, jota ulkomaalaisille opetetaan norjan kielen kursseilla.
Myös tanskan sanakirjasta saattaisi olla jossain määrin apua, sillä kirjanorja on kehitetty aikoinaan yhteisen tanskalais-norjalaisen kirjakielen pohjalta. 1940-luvulla kirjoitetun norjan kirjoitusasu voi jopa tuntua "tanskalaisemmalta" kuin nykypäivänä, eivätkä sanat...
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
