Lauri Simonsuurin toimittamaan Myytillisiä tarinoita -teokseen (SKS) on koottu vanhan kansan tarinoita kummituksista, haltioista, peikoista ja muista yliluonnollisista olennoista. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1947, ja siitä on otettu useita uusia painoksia.
Uno Harvan Suomalainen muinaisusko (SKS) käsittelee suomalaista kansanuskoa ja mytologiaa. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1948, ja siitä on otettu uusi painos 2018.
Elina Rannan Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki (WSOY, 1996) kertoo vanhoista suomalaisesta taruolennoista ja myyteistä.
Nina Haikon ja Minna Lämsän Pieni maahiskirja (Kustannus-Puntsi, 2002) on graafisen suunnittelun opinnäytetyönä syntynyt kirja, jonka tarinat ovat peräisin...
Erilaisia vaihtelevia palkka-arvioita ekonomistin ammattinimikkeellä työskenteleville löytyy muutamia.
https://palkkavertailu.com/palkka/ekonomisti
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/Ekonomisti
https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kansantaloustiede
Helsingin Sanomien palkkakoneessa hakusana "ekonomisti" antaa Tilastokeskuksen tietoihin perustuen keskiarvopalkaksi kuukaudessa 5 144 euroa ja mediaanipalkaksi 4 843 euroa. Tiedot ovat tosin jo vuodelta 2018 https://www.hs.fi/ura/art-2000006386434.html
Ekonomisti tarkoittaa yleisesti talousasiantuntijaa, joka ei ole välttämättä valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ekonomistit sijoittuvat useille työelämän eri aloille, mm. tutkimuslaitoksiin, yrityksiin,...
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen...
Kirja on Rebecca Jamesin Ystävä hyvä (Otava 2010).
Katherine aloittaa uudessa koulussa saadakseen etäisyyttä pikkusiskonsa Rachelin kuolemaan. Alice-niminen tyttö haluaa innokkaasti ystävystyä Katherinen kanssa, ja lopulta selviää, että Alicen veli on syyllinen Rachelin murhaan.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kirjoittaa Eläketutka-blogissa, että eläkeaika on keskimäärin parikymmentä vuotta. Vuonna 2015 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta. Lähde: https://elaketutka.fi/2016/01/07/elakeaika-parikymmenta-vuotta/
Katso myös tuoreempi Eläketurvakeskuksen blogiteksti: https://www.etk.fi/blogit/elinaika-on-pidentynyt-enta-elakeaika/
Eläkkeellesiirtymisiän odote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/75
Elinajanodote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/46
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1938 yhteensä 39 589 poikaa. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 13 822 miestä, jotka olivat 1938 syntyneitä eli tuolloin 82-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1938 Suomessa syntyneistä miehistä on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut miehiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1938, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
82-vuotiaiden miesten ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1938 syntyneistä miehistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Kyseessä voisi olla Pentti Saaritsan runo Luxembourgin puistossa. Tosin runossa patsas ei sulje silmiään, vaan painaa käden sydämelleen.
Netistä runoa en löytänyt. Runo on Saaritsan kokoelmasta Oltava on (1995) ja löytyy myös kokoelmasta Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (1998). Molemmat kirjat löytyvät Keskikirjastoista https://keski.finna.fi/
Ensimmäisenä kokeilin ihan Google-hakua: "Brian May scifi". Tällöin hakutuloksiin ilmestyi Wikipedia-artikkeli Brian Mayn Star Fleet Projectista joka tuotti minilevyn. Kyseessä on siis musiikkiprojekti, joka on saanut inspiraationsa X-Bomber -scifi-nukkeanimaatiosta. Youtubesta löytyy projektin musiikkivideo, jossa meininki on aika scifiä, mutta May ei ole astronautti, vaan pelkkä laulava pää - avaruusseikkailut on videossa jätetty japanilaisille nukeille. Projekti on toteutettu vuonna 1983.
Queen (jonka kitaristi May on), teki vuonna 1980 soundtrackin scifi-elokuvaan Flash Gordon, mutta bändi ei esiintynyt elokuvassa. https://ultimateclassicrock.com/queen-flash-gordon/
Queen on julkaissut niinikään ´39 -nimisen kappaleen, joka on...
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
Mont Blancin innoittamia runoja ovat ainakin Percy Bysshe Shelleyn "Mont Blanc: Lines Written in the Vale of Chamouni", Samuel Taylor Coleridgen "Hymn Before Sunrise, in the Vale of Chamouni" ja Letitia Elizabeth Landonin "Mont Blanc". Myös Lordi Byronin "Manfred" ja William Wordsworthin "The Prelude or, Growth of a Poet's Mind" käsittelevät vuorta.
Musiikkia vuorelle ovat omistaneet esimerkiksi alankomaalainen hanuristi Tony Bravo ja saksalainen teknoartisti Jackmate. Varsinaisista lauluista löytyi lähinnä iskelmä "Monte Bianco", joka tunnetaan parhaiten saksalaisen Angela Wiedlin esittämänä. Myös itävaltalainen iskelmä "Die weissen Sterne von Monte Bianco" sijoittuu vuorelle, samoin kuin italialainen...
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhtään kirjasta kirjoitettua arvostelua. Kysyin asiaa myös kirjan kustantajalta. Read.me-kustantamon edustaja kertoi, että heidän tietoonsa ei ole tullut kirjasta kirjoitettua arvostelua.
Viitteitä lehtiartikkeleihin voi etsiä esimerkiksi Finna.fi - hakupalvelusta. Kun etsitään kirjan arvostelua, hakusanana voi käyttää kirjan tai kirjailijan nimeä ja rajoittaa hakujoukon artikkeleihin.
Nanna Susi on viime aikoina itse listannut Facebook-sivulleen säännöllisesti hänestä kirjoitettuja artikkeleita ja haastatteluja: https://fi-fi.facebook.com/nanna.susi/. Sivua pääsee selaamaan ilman omaa Facebook-tiliäkin. Voit kysellä siellä mainittuja lehtiä omasta kirjastostasi. Viimeisimpiä ovat ainakin olleet Koti ja keittiö -lehden numero 1/22, Eeva -lehden lokakuun numero 2021 ja Voi hyvin -lehden numero 8/21. Tämän lisäksi netistä löytyy Nanna Suden nimellä hakemalla joitakin hänen eri lehdissä julkaistuja haastattelujaan kokonaisuudessaan. Tässä ainakin Oma aika -lehden haastattelu huhtikuulta 2021: https://omaaikalehti.fi/nanna-susi-olen-opetellut-ymmartamaan-suomalais…, Kirkko ja kaupunki -lehden...
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
Lähettämästänne runosta on kysytty palvelussamme ennenkin. Asiaa on selvitelty ja tultu siihen lopputulokseen, ettei kyseessä Runebergin teksti, vaikka netissä monissa yhteyksissä niin mainitaankin. Tekstin alkuperää ei ole pysytty selvittämään.
Voitte lukea aiemmat vastaukset alla olevista linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-mita-on-ruotsiksi-tama?language_…
Vuoden 2016 joulupostimerkit ovat ns. ikimerkkejä. Ikimerkki kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa. Niille ei myöskään tarvitse tulevina vuosina ostaa lisämerkkiä, vaikka hinnat muuttuisivatkin.
Vuoden 2016 merkin keräilyarvo ei liene juurikaan suurempi kuin ikimerkin hinta. Kotimaan ikimerkin hinta on 1,85 €.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_joulupostimerkeist…
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat…
https://yle.fi/uutiset/3-9176941
