Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole nauhureita, joita voitaisiin käyttää avokeulanauhojen digitoimisessa. Vaikuttaa siltä, että kelanauhojen digitoimiseen on asiakkaille mahdollisuus ainoastaan Kangasalan ja Kannonkosken kaupunginkirjastoissa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/digitointimahdollisuus
https://www.kangasala.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-tied…
https://www.kannonkoski.fi/kirjasto
Sanontaa ei valitettavasti löytynyt täsmälleen kysymässänne muodossa, mutta sanonnasta on kyllä liikkeellä useita muunnelmia. Tässä muutamia ehdotuksia:
Larin-Kyöstin näytelmäsovitetussa runoelmassa Nuuskamuori ja prinsessat sanotaan
”oli mullakin suvi ja sunnuntai”. Runoelma löytyy mm kokoelmasta Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa (v. 1947).
Teksti löytyy runomuodossa myös mm Project Gutenbergin sivuilta:
https://www.gutenberg.org/files/62701/62701-8.txt
Project Gutenberg tarjoaa ilmaista e-aineistoa useilla kielillä.
Larin-Kyöstin runo löytyy myös Google-kirjoista:
https://books.google.fi/books?id=vsM7EAAAQBAJ&pg=PT27&lpg=PT27&dq=larin-ky%C3%B6sti+nuuskamuori&source=bl&ots=5Ke_CVqJ_R...
Maailmassa on hieman enemmän miehiä kuin naisia. Miehiä noin. 50,5 % ja naisia 49,5%
Löysin maailman parikin väestöä livenä laskevan sivuston. https://countrymeters.info/en/World ja https://www.worldometers.info/fi/
Sen mukaan miehiä on 4 023 028 333 ja naisia 3 950 387 501, mutta luvut muuttuvat jatkuvasti.
Filosofiaa voi Suomessa opiskella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Sivuaineena filosofiaa voi opiskella tämän lisäksi useissa muissa yliopistoissa. Opintopolusta löydät kootusti tietoa opinnoista.
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
Köysillä treenaaminen on ilmeisesti nimeltään köysitreeni. (rope training)
Englanniksi myös Battling ropes (also known as battle ropes or heavy ropes). Suomeksi voimaköydet tai battle ropes.
Fit lehti kertoo kolme hyvää siitä treenata:
1. Saat upeat olkapäät ja käsivarret
Köysitreeni vahvistaa niin olkapäitä, hauiksia, ojentajia kuin kyynärvarsia. Lisäksi hankit puristusvoimaa, jota tarvitset sekä salilla että lihaskuntojumpissa.
2. Aerobinen kunto kohoaa
Fitin köysitreenissä vaihtelevat tiettyä lihasta haastavat rummutus- ja ympyräliikkeet ja isolla liikeradalla tehdyt paiskaukset sekä hypyt. Luvassa on reipasta sykkeen nousua, ja myös kestävyyskuntosi kohoaa.
3. Keskivartalo kiinteytyy
Core pääsee töihin, kun...
Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on...
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Löysin Finna haulla kuvan sisäkattoasennuksesta Käräjäoikeuden rakennuksella 1994 eli rakennus lienee valmistunut samana vuonna. Nykyinen käräjäoikeus on toiminut paikallaan n. 1995 alkaen. Finna
Espoo saa uuden käräjäoikeustalon Otaniemeen, kertoo Länsiväylä 13.2.2020. Talo valmistuu kesällä 2022.
Aiemmista vaiheista en löytänyt tietoa.
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain.
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Kyseessä on varmaankin Viitta Joe Hillin kokoelmasta "Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia" (Tammi 2009). Kiitokset avusta scifi- ja fantasiasivusto Risingshadowin yhteisölle ja erityisesti käyttäjälle Eija.
