Avaimista sinällään on vaikea löytää aineistoa, mutta kannattaisiko tietoa etsiä myös lukoista? Silloin materiaalia löytyy jo hiukan paremmin. Ja lukkoihin kun yleensä liittyvät myös avaimet. Varsinaisesti aineisto ei ole suunnattu lapsille, mutta ehkä kirjojen kuvitus voisi kiinnostaa lastakin.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löytyi asiasanoilla avaimet ja lukot seuraavanlaisia viitteitä:
- Kolehmainen: Linkut ja salpasulkimet (Hki, 1998)
- Kolehmainen: Lukkoperinne (Joensuu, 1988)
- Kolehmainen: Lukkoperinne 2 - Karjalaiset vanhat lukot (Joensuu, 1989)
- Kolehmainen: Vanhat lukot (1988)
Ainoa lastenkirja, joka löytyi on kylläkin englanninkielinen kieli- ja kuvakirja, joka käsittelee avainten...
Suomeksi on ilmestynyt yksi Göran Sonnevin runokokoelma :
SONNEVI, Göran : Keskeneräinen kieli : runoja. Suom. Pentti Saarikoski. 1977. Runot ovat kokoelmista Det oavslutade språket ja Det omöjliga. Se löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan Nimrod oli Kuusin poika, maailman
ensimmäisiä hallitsijoita, suurmetsästäjä, muinaisbabylonialaisten ja assyrialaisten kaupunkien ja valtakuntien perustaja. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, sen 10. luvussa, jakeissa 8-12 puhutaan hänestä.
Suuren metsästyksen, sodan ja myrskyn jumalan nimi Ninurta tai Nimurta muistuttaa kielellisesti Nimrodia. Vielä nykyään viittaavat paikannimet vanhan kertomuksen sankariin. Sellaisia ovat Nimrud (Kelah) Niiniven lähellä ja Birs Nimrud (Borsippa) Baabelin luona.
Haminan kaupunginkirjaston perustamisvuosi on 1871. Lähde: www.kirjastot.fi Kirjastohaku.
Vehkalahden kunnankirjaston perustamisvuosi on 1896. Tieto saatu Vehkalahden kunnankirjaston kirjastonjohtajalta Kaija Ahokkaalta puhelimitse 21.3.02.
Etsin vastaavansisältöisiä suomenkielisiä kirjoja Linda-tietokannasta eli vertailin ao.teoksen ja hakemieni kirjojen asiasanoja keskenään. Etsin myös netistä tämän kirjan sisällyluettelon. Kovin montaa suomenkielistä ei kylläkään löytynyt, mutta kelpaisiko jokin näistä:
- Vuoria: Tietotekniikka informaatiopalvelualalla - erityiskohteena kirjastojen tietotekniikkasovellukset (Espoo, 1992)
- Tietoa tutkimusverkoista / toim. Juha Hakala (Hki, 1993)
- Tiedonhakijan teho-opas / Risto Heikkinen et al. (Jyväskylä, 1997)
Plussa-tietokannastakin http://www.libplussa.fi löytyi vielä seuraavanlaisia kirjoja hakusanoilla atk, tietotekniikka ja kirjastot(myös em. kirjojen sijaintitiedot voi tarkistaa Plussasta):
- Saarti: Suomalaisten yleisten...
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta löytyy historiikki Junnila, Heikki: Paavo Rannila Oy 1961-1991: pienyrityksestä markkinajohtajaksi ( [Vimpeli] Rumtec, 1996), joka koskee vimpeliläistä yritystä. Kaarinan tehdasta koskevaa historiikkia ei löytynyt. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa on tehty pro gradutyö, jossa kohteena on Rannila Steel: Säkkinen, Mika: Paperiton taloushallinto - päätöksentekometodologinen tutkimus : case: Rannila Steel Oy (Turku, 1999), joka ei siis kuitenkaan ole historiikki. Seuraavassa lehdessä on lyhyt artikkeli: Kortelainen, Mikko: Konsernijärjestelyt vahvistivat asemaa katemarkkinoilla: Rannilan lähihistoria muutosten aikaa (Rakennuslehti 1995 ; 7 s .10). Rannilan kotisivulla on mm....
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
Olisikohan tarkoittamanne Osmo A. Wiion elektroniikkakirja nimeltään "Elektroniikkaa sinulle"? Tarkistin kansallisbibliografiasta, että muita elektroniikka-aiheisia kirjoja hän ei ole kirjoittanut/suomentanut.
Muita elektroniikka- ja sähkötekniikka-aiheisia lapsille ja/tai nuorille suunnattuja kirjoja löytyi mm. Manda-tietokantaan (yleisten kirjastojen yhteistietokanta) tekemälläni haulla: perushaussa käytin hakulauseketta (sähkö? or elektron?) and (last? or laps? or nuor?), ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Tästä hausta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
- Koivisto, Tarmo: Hei kaikki toimii! (Hki, 1995)
- Lasten sähkökirja (Hki, 1988)
- Haverinen, Aki: Lastuja ja kipinöitä - teknistä työtä ala-asteelle (Hki, 1998)
- Poroila, Olli...
FENNICA-tietokannan mukaan kirjoja tähän mennessä julkaistu suomeksi neljä, suluissa kirjan ensimmäisen suomenkielisen painoksen julkaisuvuosi:
Rhanna - unelmien saari (1997)
Rhanna sodassa (1998)
Rhanna - Rhannan lapset (1999)
Rhanna - Takaisin Rhannaan (2000)
Pitsikirjoja on Jyväskylän kaup.kirjastossa useita ja lisäksi käsityölehtiä,
joissa on pitsinmalleja. Etsin muutamasta kirjasta, en lehdistä, ja löysin
mielestäni lähinnä sopivan. Sellainen on kirjassa
Vinha-Mustonen, Toini
Virkaten uutta ja perinteistä. 1993.
sivulla 68-69.
Kirja on mm. Mikkelin maakuntakirjastossa.
Huom! Kirjastojen tietopalvelukysymykset pitää lähettää tietopalvelulistalle,
eikä etätietopalveluun, joka on tarkoitettu yksityisille asiakkaille.
Eduskunnan kirjastosta löytyy mm. tuore teos Sijoitusrahastolainsäädäntö / Ilkka Harju, Jarkko Syyrilä Helsinki, 2001. Teos löytyy ainakin käsikirjastosta. Muutoin Eduskunnan kirjaston aineistoa voi etsiä Selma-kokoelmatietokannasta osoitteesta
http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Tätä aihetta koskevaa aineistoa on todennäköisesti enemmän mm. Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Kauppakorkeakoulun aineisto näkyy myös Linda-yhteistietokannassa, joka on käytettävissä niissä kirjastoissa, jotka ovat hankkineet siihen käyttäjälisenssin. Lindaa voi selata mm. Eduskunnan kirjaston asiakaskoneilla.
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Aakkoset ovat tietyn systeemin mukaisessa järjestyksessä olevat kirjoitusmerkit.
Suomessa käytössä oleva aakkosjärjestys on: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Voit etsiä suomalaisia etunimiä käsitteleviä kirjoja esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi . Laita asiasana-kenttään esimerkiksi sana "etunimet". Voit lisäksi rajata tulosten kielen suomeksi. Tällä tavalla löytyy kolmisenkymmentä suomalaisia etunimiä käsittelevää kirjaa. Useimpia on varmasti saatavana omasta lähikirjastostasi, mutta mikäli näin ei ole, voit tarvittaessa kaukolainata niitä esim. Helsingistä oman kirjastosi kautta.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
- Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria--etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet--suomalaisten etunimet ja nimenvalinta
- Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
- Lempiäinen...
