Netistä löytyy oikein hyvä sivusto elänten kasvattamista lapsista (englanninkielinen):
http://www.feralchildren.com/en/index.php
Kaunokirjallisuuden puolelta tulee mieleen esim. R. Kipling: Viidakkokirja (Mowgli-poika on susien kasvattama) ja Bourroghsin Tarzan-kirjat.
Suomessakin on esitetty kaksi mielenkiintoista elokuvaa aiheesta: Truffaut: Kesytön, Herzog: Kaspar Hauser (nämä mainitaan myös ylä mainitussa sivustossa).
Tunturisuden sivusto
http://www.tunturisusi.com/ , kasto kohta susilapset perustiedoissa, http://www.tunturisusi.com/susilapset.htm .
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Taikapähkinän latinankielinen nimi on Hamamelis virginiana. Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa" -kirjan mukaan "hamamelis on kaunis myöhään syksyllä kukkiva pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Intiaanit osasivat valmistaa sen suurista lehdistä voidetta, jota on käytetty Euroopassakin mm. suonikohjujen ja peräpukamien lääkitykseen. Nykyisin hamamelista käytetään pääasiassa kosmeettisissa ja ihonhoitovalmisteissa. Yhdysvalloissa on kuorista ja lehdistä tehtyä uutetta käytetty monin tavoin, mm. nuhaan, silmätulehduksiin, suonikohjuihin ja ripuliin."
Google-haulla, käyttämällä "hamamelis" -hakusanaa, löytyy verkosta todella paljon tietoa. Sivut ovat valitettavasti vain englannin, ranskan tai saksankielisiä. Esim....
Esim. kirjassa "Nyt on juhlan aika : Juhlanjärjestäjän käsikirja", Valitut Palat, 1998, määritellään samppanjalasit joko kapeiksi ja korkeiksi tai laakeiksi, maljamaisiksi laseiksi, joissa on korkea jalka. Saman kirjan mukaan tärkeätä on se, että laseissa on jalka, josta pidetään kiinni lasia kohotettaessa ja juotaessa. Edelleen siinä sanotaan, että hyvin korkeajalkaiset kuohuviini- / samppanjalasit ovat juhlavan näköisiä, mutta epäkäytännöllisiä. Niitä ei voi pestä astianpesukoneessa ja käsinpesukin on tehtävä erityisen varovasti. Toisin sanoen sinun ei todellakaan tarvitse hankkia yltiökorkeajalkaisia laseja, vaan matalampikin jalka riittää, kunhan siitä voi pitää kunnolla kiinni.
Kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta. Erilaisten ulkomaankaupan tilastojen valossa voidaan kyllä vertailla eri tuotannonalojen keskinäistä asemaa Suomen ulkomaankaupassa, mutta tämähän ei vielä kerro mitään täsmällistä yksittäisten tuotteiden välisistä suhteista tai niiden tunnettuudesta nimenomaan suomalaisina tuotteina.Suomalaisten tuotteiden tunnettuus eri maissa vaihtelee myös melkoisesti.(Esimerkiksi 2001 tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kävi ilmi, että vain 3% amerikkalaisista tietää Nokian suomalaiseksi yritykseksi.) Vuoden 1989 Mitä Missä Milloin - teoksen mukaan Suomen suurin yritys ulkomailla vuonna 1988 oli Kone -yhtymä. Koneen kansainvälistymisstrategia aloitettiin 1960 -luvulla ja...
Kyse on Lauri Pohjanpään runosta Jänikset. Runo löytyy 1917 julkaistusta kokoelmasta Uusi kevät ja muita runoja sekä antologiasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Postissa tulee silloin tällöin palautettavia kirjoja, vaikka se ei olekaan suositeltavaa. Jos palautus hukkuu postissa, joutuu asiakas korvaamaan hävinneen niteen kirjastolle. Kirjaston henkilökunnalla ei myöskään ole aikaa lähteä jonottamaan postiin hakemaan kirjattuja kirjeitä / paketteja. Jos kuitenkin haluatte palauttaa lainanne postitse, on se toki mahdollista, mutta vain omalla vastuullanne.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden posti- ja käyntiosoitteet löytyvät kirjaston kotisivuilta, http://www.lib.hel.fi/ . Lainat on myös mahdollista uusia Internetin kautta ( http://www.helmet.fi ), jos asiakkaalla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Uusiminen on rajattu viiteen kertaan. Varattua aineistoa ei ole mahdollista uusia.
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät Kunnallisesta yleisestä virka-ja työehtosopimuksesta(KVTES), joka on luettavissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/ (siirry kohtaan Sopimukset ja siitä edelleen kohtaan Yleinen)
Tiedot kokemuslisistä löytyvät Henkilökohtaisista palkanlisistä, pykälistä 8§-10§.
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Ranskalainen Raymond Aron (1905-1983) oli filosofi ja sosiologi. Yliopistouran ohella hän oli myös journalisti, joka kirjoitti pääkirjoituksia mm. Le Figaroon (1947-1976) ja L' Express -aikakauslehteen vuodesta 1977 aina kuolemaansa saakka.
Aronia ei näytetä suomennetun, mutta joitain hänen tekstejään on saatavilla englanniksi ja ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Yksi hänen pääteoksiaan on "l'Opium des intellectuels", (1955), joka on käännetty englanniksi "The opium of the intellectuals" ja joka näyttää olevan saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Tämän teoksen sanotaan olevan johtava dokumentti kylmän sodan aikaisesta ajattelusta ja edelleen hyvin ajankohtainen.
Aron vertaili neuvostoyhteiskuntaa ja...
Sierra Leonen kansallislaulu löytyy puhallinorkesteriesityksenä cd-levyltä COLLECTIONS of national anthems 2. Tavallisena nuottisovituksena sävelmä löytyy mm. kokoelmasta NATIONAL anthems of the world : [1997]. Sijainti- ja saatavuustiedot HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Jos saisin itse valita, ostaisin Yrjö Kokon kirjoittaman sadun Pessi ja Illusia. En tiedä löytyykö sitä kirjakaupoista japaniksi, mutta aina kannattaa kysyä. Helsingin Kaupunginkirjaston kappaleet ovat vuodelta 1994. Kirjan nimi on japaniksi Hane o nakushita yousei.
Akateemisesta kirjakaupasta voi tilata ainakin japaninkielisen Kalevalan, Karewaran.
Jos haluat kevyempää kirjallisuutta, voisi Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Ikoo! : No usagi, olla sopiva vaihtoehto. Joka tapauksessa olisi viisainta kääntyä suoraan kirjakaupan puoleen, koska he tietävät omat valikoimansa ja voivat tilata kirjoja eri kielillä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen ainoa kappale kysymästäsi levytyksestä on Tikkurilan kirjastossa. Tällä hetkellä CD on lainassa. HelMet-aineistohaun ( http://www.helmet.fi ) kautta voit tehdä varauksen mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku.
Levytyksen nimi on Baroque Oboe Concertos = Barocke Oboenkonzerte.
