Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas- kirjan mukaan vuoden 1965 1 penni on 1 euron arvoinen, mikäli se kuuluu kuntoluokkaan 0 eli raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Rahan alemmille kuntoluokille oppaassa ei ole laitettu arviota, vaan pelkästään vaakaviiva. Oppaassa todetaan, että hyvin tavalliset rahat on jätetty arvioimatta. Mikäli kyseessä on käypä raha, arvo on sama kuin nimellisarvo, muutoin sama kuin (jalo)metalliarvo. Ilman arviota on jätetty myös ne lakkautetut rahat, joiden keräilyarvo on vähäinen, ts. jää alle 0,50 euron.
Eli oppaan mukaan pennin arvo on alle 0,50 euroa ellei se ole virheetön.
Suomen rahahinnasto 2005: Keräilijän opas on Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisema. Opas löytyy Vaasan...
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
Soitin Yleisradion äänilevystöön ja sieltä kerrottiin, että asiaa on vaikea selvittää. Suosituimpien soitettujen kappaleiden joukkoon tämä kyseinen Feneste che lucive ei ainakaan 1950-luvulla ole kuulunut. Vastaanvanlaisissa kysymyksissä voi ottaa myös suoraan yhteyttä osoitteeseen: info.yle@yle.fi
Nimi Kaius on muunnos nimestä Caius, alkuaan ehkä roomalainen etunimi, joka antiikin latinassa on äännetty Gaius (maata omistava, maallinen). Kirkon pyhimyshistoria tuntee lähes 20 Caiusta, alkukirjaimina vaihtelevat C ja G. Valtaosa heistä on vanhan ajan marttyyreja. Nimestä ovat rinnakkaisia asuja Caijus, Cajus ja Caj, saksassa ja suomalaisessa nimistössä tavataan muodot Kaius, Kajus, Kai ja Kaj.
Lisää tietoa nimistä löytyy mm. kirjoista LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja ja RIIHONEN, Eeva: Mikä lapselle nimeksi.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari.
Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15.
Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14.
Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä.
Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi
R. L. Stinen kirjoja on ilmestynyt suomeksi seuraavissa sarjoissa:
- Goosebumps
- Goosebumps special
- Kalmanväreitä
- The nightmare room
- Sinun suuri seikkailusi
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Seuraavissa kirjoissa on valokuvia Joensuusta:
Vanhaa ja uutta Joensuuta / teksti: Heikki Tarma. 1998.
Kirja on valokuvallinen Joensuun historia, johon on saatu käyttöön Hämläisen suvun laaja valokuvakokoelma. Kirjassa on keskitytty 1950-lukuun, kaikki suvun valokuvat ovat Pohjois-Karjalan museon hallussa.
Henrik Lilius: Joensuu 1848-1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita : kuvaosa. 1984.
Kirjassa on valokuvia ja piirroksia Joensuun vanhoista puurakennuksista ja katunäkymistä. Kirjan tekstiosa on erillisenä kirjana.
Perinnealbumi : Pohjois-Karjala 1. 1982.
Kirjassa on paljon valokuvia Joensuusta eri elämänaloilta 1900-luvun alkupuolelta.
Kirjoja saa kaukolainaksi, jos omassa kirjastossasi ei näitä ole.
Pohjois-Karjalan museon...
Suomen laki I -kirjan alussa annetaan "Muutamia yleisiä ohjeita, joita tuomarin tulee tarkoin noudattaa". Kohta yhdeksän kuuluu seuraavasti:" Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."
Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ .Kirjoita hakuruutuun sanat suomen laki 1 ja hae. Uusin painos on viimeisenä. Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla linkkiä. Kirja näyttää olevan käsikirjastossa mm. Kallion, Itäkeskuksen, Arabianrannan, Jakomäen, Etelä-Haagan, Kallion ja Herttoniemen kirjastoissa, joissa voit käydä sitä tutkimassa. Lainattavia kappaleita on useita, mutta ne kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää...
Lapsen kasvusta ja kehityksestä on kirjoitettu valtavasti. Tutkimustietoa saat esim. yliopistotietokanta Lindan kautta (http://finna.fi Kirjoita ruutuun lasten kehitys, valitse hakutyypiksi asiasana. Tuloksena on yli 1600 viitettä, mutta voit lajitella tuloksen näyttämään uusimmat ensin. Uusimpien joukossa ovat esim.
-Lapsuus: erityinen elämänvaihe / Marika Vilen… [et al.] (2006)
-Berk, Laura E., Child development (2006)
-Viittala, Kaisu, Lasten yhteinen varhaiskasvatus erityisestä moninaisuuteen (2006)
Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta löytyy myös hyvä sivusto Lapsi kasvaa ja kehittyy, jossa käydään läpi lapsen kehitystä vastasyntyneestä 13-vuotiaaksi. Jokaisen ikävuoden esittelyn jälkeen on luettelo lähteistä.
http://jkk.mll.fi/...
Reijo Mäen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti ja hänen kirjojaan on myyty Suomessa yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta. Seuraavassa listassa ne ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Enkelipölyä 1985, Moukanpeli 1986, Satakieli lauloi yöllä 1987, Marraskuu on musta hauta 1988, Sukkanauhakäärme 1989, Jäätynyt enkeli 1990, Kuoleman kapellimestari, 1991, Liian kaunis tyttö 1992, Kaidan tien kulkijat 1992, Rahan kääntöpiiri 1994, Kruunun vasikka 1994, Enkelit kanssasi 1995, Tatuoitu taivas 1996, Pimeyden tango 1997, Pahan suudelma 1998, Keltainen leski 1999, Mullan maku 2000, Aito turkki 2001, Kolmastoista yö 2001, Tukholman keikka 2002, Pitkä lounas 2002, Black Jack 2003, Huhtikuun tytöt 2004 ja Nuoruustango 2005.
Huhtikuun tytöt,...
Olet ilmeisesti käyttänyt Frank-monihakua. Hakuehtosi ovat oikein mutta olet ilmeisesti käyttänyt Internet Explorer-internet-selainta, joka ei jaksa suorittaa kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia.
Rajataksesi hakuasi tarkemmaksi voit käyttää popmusiikki-asiasanaa.
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison...
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Voit hakea aiheeseesi sopivaa kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi. Kun valitset hakutavan sanahaku, voit yhdistää useampia hakusanoja, esim. jumalakäsitykset nuoret. Näin löytyy teos Kurki, Leena: Käsitykseni Jumalasta- Mi idea sobre Dios- tutkimus suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten lukiolaisten jumalakuvasta. Hakusanoilla jumalakäsitykset lapset löytyy pari teosta, Lapsen sielun maisema, toim. Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi Hilska, sekä Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Edelleen sanahakua käyttäen hakusanoilla jumala mielikuvat löytyy teos Hyrck, Matti: Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin valossa ja saman tekijän väitöskirja Mielen kuvat...
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
