Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -...
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
Nathan Söderblomin säveltämä I denna ljuva sommartid löytyy suomeksi ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemasta nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja ja virsiä (1979) nimellä Taas saapui suvi Pohjolaan. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Taas saapui suvi Pohjolaan,
niin käy, oi sielu, laulamaan
ja armon Herraa kiitä!
Niin kukkeaksi maan hän loi,
sen lahjojaan taas kantaa soi,
nyt etkö kiittäis siitä?
Virren Din klara sol går åter opp suomennosta ei ikävä kyllä löytynyt.
Vanhan Ruoveden historian osassa III:3/2 (Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, kirjoittanut Teppo Vihola, 1986)on lukuisia mainintoja Jukojärvestä.
Jukojärven kylästä kerrotaan myös v.1999 Liisa Lapin toimittamassa ja Jukojärven kylätoimikunnan julkaisemassa teoksessa Korpirastaan kotikylä Jukojärvi.
Vanhan Ruoveden historia on Jyväskylän kaupunginkirjaston lainattavassa kokoelmassa ja Korpirastaan kotikylä Jukojärvi, joka kuuluu Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmaan on luettavissa kirjastossa.
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
Kirjastoissa on ollut mm.
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2cv 4/6:N korjausopas, 1977
Teemu Eerola: Citroen 2cv - 2 Cv 4/6:N huolto- ja säätöohjeita, 1977,
mutta enää kyseisiä teoksia ei löytynyt yleisten kirjastojen kokoelmista (haettu monihaulla: Frank on Kirjastot.fi:n tuottama monihaku, jolla voit hakea samanaikaisesti suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista http://monihaku.kirjastot. ) eikä myöskään tieteellisten / ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmista.
Asiaa kannattaisi tiedustella Suomen 2CV-Kilta ry:ltä ( netissä: http://www.suomen2cvkilta.fi/
Oppaita on kyselty aikaisemminkin ks. esim. Internet-keskustelu: http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?p=4032&highlight=&sid=…
Ehkäpä kannattaisi ensin keskustella oman ohjaajan kanssa asiasta. Virtuaalikirjastopalvelut kehittyvät koko ajan. Siinä olisi ajankohtainen aihe, jota voisit tutkia. Voisit myös miettiä mitkä perinteisen kirjastopalvelun eri sektorit kiinostavat sinua. Kannattaisi myös seurata mitä alalta kirjoitetaan esim. Kirjastolehden sivuilla.
Keravan kaupunginkirjastolla, kuten ei muidenkaan kuntien kirjastoilla, ole omaa kuvapankkia. Monilla kaupungeilla sen sijaan on. Tässä muutamien sivustoja:
http://www.aineistohotelli.com/helsinginkaupunki/
http://www.tampere.fi/kulttuuripaakaupunki/kuvapankki/index.html
http://www.opiferum.com/~hmlkaupunki/
Siilinjärven oman kunnankirjaston aineistotietokannan kautta löytyy paljon jooga-aiheisia kirjoja. Kirjoita asiasanat/aihe-ruutuun jooga, niin saat kirjojen nimet.
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Kirjaston asiakkailla on pääsy Aleksi-artikkelitietokantaan, josta löytyy runsaasti artikkeleita joogasta. Tieteellisempää tietoa löydät yliopistokirjastojen Linnea-tietokannasta, jota voit käyttää myös kirjastossa.
http://www.siilinjarvi.fi/kirjasto/tietokannat.php
Joogaa on monenlaista. Näiltä sivuilta löydät joidenkin ryhmien suosittelemia lähteitä:
http://www.jooga.org/
http://www.joogaliitto.fi/
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
