Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.
Koiratytöt-sarjan uusin osa Jesse laivakoira ilmestyy tänä keväänä. Teos on sarjan kuudes kirja. Sarjaa kustantaa kustannusyhtiö Karisto, joten sitä, kuinka monta kirjaa sarjaan on vielä tulossa, voisit tiedustella kustantajalta. Osoite on kustannusliike@karisto.fi
Hopeaa rajan takaa on ilmestynyt dvd-muodossa tuplana yhdessä Sissit -elokuvan kanssa. Molemmat ovat vuodelta 1963 ja molempien ohjaaja on Mikko Niskanen. Dvd:tä ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa,
mutta sitä pitäisi olla saatavilla alan liikkeissä ja verkkokaupoissa, esim :
http://www.filmifriikki.fi
http://www.cdon.com
http://www.discshop.fi/shop/ds_produkt.php?lang=&id=14469&lang=fi&subsi…
Kyseessä saattaisi olla Kauko Käyhkön eli Justeerin v. 1950 levyttämä laulu Aitan ovella, joka alkaa sanoilla "Tunnethan Kalle Kulkevaisen...". Sanat ja sävel ovat nimimerkki Kullervon. Kappale löytyy ainakin cd-kokoelmalta Muistojen 50-luku : 1950. (Valitut Palat 2004).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ko. levyä ei valitettavasti ole, mutta nuotit sisältyvät kokoelmaan Kullervon levylauluja 1949-1957, jota on useammassakin kirjastossa.
Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi...
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
Ilmiöt ja henkimaailma -niminen lehti on ilmestynyt vuosina 1998-2002. Kyseessä lienee tämä lehti.
Lehteä on saatavana Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastoista sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kautta voi tilata artikkelikopioita muista kirjastoista. Kopioiden hinta määräytyy lähettävän kirjaston hinnaston mukaan. Lisätietoja saa kaukopalvelusta.
Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Kyseistä Brodskyn runoa ei ole suomennettu. Asia on tarkistettu Brodskyn runojen suomentajalta Jukka Malliselta.
Brodsky itse muuten jossakin vaiheessa kieltäytyi ennen vuotta 1964 kirjoitettujen runojensa uudelleenjulkaisuista. Kysytty runo on kirjoitettu vuonna 1962.
Valitettavasti kirjaa Bert och kalla kriget ei ole vielä ilmestynyt Suomessa. Emme löytäneet Bert-kirjoja kustantaneen Otavankaan kevätluettelosta kirjaa, joten sitä ei ole vielä tulossa.
Viimeisin suomennos on Bert ja basillit vuodelta 2001.
Valitettavasti kirjojen suomennosvauhti ei ole ollut kovin ripeä. Toivotaan, että suuri suosio saa vauhtia suomentamiseen.
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
Elintarviketurvallisuusviraston, Eviran verkkosivustosta (http://www.evira.fi ) löytyy runsaasti tietoa elintarvikkeiden lisäaineista, niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä myös muita asiaankuuluvia linkkejä:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Myös Helmet-tietokannasta kannattaa etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla ”elintarvikkeet” ja ”lisäaineet”: www-helmet.fi
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt englanniksikaan. Kirjailijan kotisivulla http://www.sitestories.com/ravenscliff/ ei näkynyt olevan kuin katkelma kolmannesta osasta. Sivua seuraamalla saat varmasti tietää milloin kirja ilmestyy englanniksi. Suomenkielisen ilmestymiseen menee yleensä noin puolesta vuodesta vuoteen alkuperäisen ilmestymisen jälkeen.
