Ideatasolla YKL-luokitus pohjautuu Deweyn luokitukseen. Sisällöllisesti niitä on kuitenkin tämän jälkeen kehitetty toisistaan riippumatta.
Emme ole vertailleet luokituksia siltä kannalta, että olisiko niiden välisen käännöstaulukon laatiminen mahdollista. Varmaan kuitenkin löytyy aloja, jotka YKL:ssä ja Deweyssä on jaoteltu eri kriteerien mukaan, joten selkeän vastineen löytäminen toisesta luokituksesta ei aina välttämättä onnistu.
Asia varmaan selviää parhaiten vertailemalla kokeeksi luokituksia muutamien eri alojen osalta. YKL:n toimituksella ei kuitenkaan ole aikomusta ryhtyä tällaisen taulukon laadintaan.
Alistair MacLeanilta on suomennettu seuraavat kolmekymmentäseitsemän teosta.
Alaskan musta kulta,
Armoton meri : kertomuksia miehistä ja merestä,
Hyvästi Kalifornia,
Jääasema Zebra,
Kaapattu torni,
Kaappaajan paluu,
Kaappaus San Franciscossa,
Kahlenukke,
Kalmankoura,
Karhusaari,
Katkuinen kuoleman tie,
Kotkat kuuntelevat,
Kun kello lyö,
Kuoleman joki,
Kuoleman juna,
Kuoleman kauppiaat,
Kuolonhyppy,
Loputon yö,
Merinoita,
Miljonäärien laiva,
Navaronen haukat,
Navaronen tykit,
Pako yli Jaavan meren,
Partisaanit,
Pelko on aseeni,
Pyörremyrsky,
Saalistus Barentsinmerellä,
Saattue Murmanskiin,
Salamurhaajien aika,
Santorinin hauta,
Särkyneen sydämen sola,
Taivaan nuoli,
Takaa-ajo Vaccarèsiin,
Tulvaportti,
Viimeinen rintama,
Yövartio,
Kapteeni...
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Kirkkonummen kirjaston kotiseutukokoelma löytyy oheisesta linkistä: http://www.kirkkonummi.fi/prime_308.aspx
Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa on Uusimaa-kokoelma (puh.09-8165 7603), johon kuuluu mm. teos: Backman, Vanha Kirkkonummi, Kyrkslätts hembygdsförening, 2006 (Ekenäs tryckeri). Se on tällä hetkellä varattu.
Samasta paikasta löytyy myös Backman, Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema = Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta, 1992. Teosta on 2 kpl, molemmat tällä hetkellä lainassa.
.
Kolmas Uusimaa-kokoelmaan kuuluva kuvateos on Saves, Kirkkonummi=Kyrkslätt: 650, Kirkkonummen kunta 1980. Se löytyy lisäksi myös Helsingistä: Rikhardinkadun kirjastosta ja Pasilasta(kirjavarasto 2), molemmat...
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla...
Tilastoa käännösmangan määrästä verrattuna muuhun käännettyyn sarjakuvaan ei taida olla. Mm. mangasarjakuvaa myyvästä Fantasiapelit-liikkeestä kerrottiin, että suomeksi mangasarjakuvia julkaisee kolme kustantajaa: Punainen jättiläinen, Egmont Kustannus ja Sangatsu Manga. Ne julkaisevat vuodessa parikymmentä eri nimekettä mangaa. Myyntitiedoista ei löydy tilastoa, mutta liikkeen mukaan mangaa käännetään suomeksi vielä varsin vähän verrattuna muuhun sarjakuvaan, joskin määrä on kasvava.
Tämän vuoden Helsingin kirjamessuilla on monenlaista mangaohjelmaa ja lisäksi suomalaiset mangakustantajat esittäytyvät. Messujen kautta saattaisi saada aiheesta lisätietoa:
http://tour.cosplay.fi/kirjamessut.html
Finncon on suomalainen science fiction- ja...
Säe on Bertil Malmbergin (1889-1958) runosta Morgon, joka löytyy kokoelmasta Illusionernas träd ja netiltä osoitteesta http://www.geocities.com/thesseli_84/Ovrigt/Dikter/Karleksdikter.htm .
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
HelMetistä voisit etsiä aiheeseesi sopivia teoksia ainakin seuraavilla tavoilla:
tekemällä aihe- tai sanahakuja ja käyttämällä mieleisiäsi rajauksia tarkentamiseen.
Voisit esimerkiksi lähteä liikkeellä aihehausta ja etsiä asiasanoilla matkakertomukset ja sen jälkeen kokeilla etsimistä sanalla matkakirjallisuus. Tulosjoukko on varsin suuri, joten Sinun kannattaa rajata hakuasi esim. kielen, materiaalin tai julkaisuajankohdan mukaan. Jos näin et löydä sopivaa materiaalia, niin seuraavaksi voisit kokeilla sanahaun tekemistä ja lähestyä aihetta kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Voit käyttää samassa haussa useita hakusanoja. Tällöin saat viitteet, joissa kaikki annetut sanat esiintyvät. Kokeile sanahaussa seuraavia vaihtoehtoja:...
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai...
Täydellistä, ajantasaista luetteloa meneillään olevista kirjoituskilpailuista emme ole löytäneet. Yksi parhaista linkkilistoista on erään yksityisen bloggarin ylläpitämällä Aaltoliike-sivustolla osoitteessa http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut .
Melkein kaikki tämänvuotiset kilpailut, jotka täyttäisivät kysyjän asettamat ehdot, näyttävät päättyneen. Esseenkirjoituskilpailuja järjestettäneen ylipäätään verraten vähän, eikä useimmissa jaeta merkittäviä rahapalkintoja. Monet kilpailut on suunnattu nuorille tai muille erikoisryhmille.
Ainut tämänvuotinen esseekilpailu, johon ehtii vielä osallistua ja jonka voittaja palkitaan suurehkolla summalla, on Suomen hautaustoimistojen liiton järjestämä kirjoituskilpailu "Näitä hautajaisia en...
Helsingin Sanomissa on julkaistu pari artikkelia aiheesta: 22.5.2001 Oikopolut syntyvät luonnon voimasta (Markku Saksan artikkeli, jossa haastatellaan mm. maisema-arkkitehti Taina Apajalahtea), 22.5.2001 Ympäristöpsykologi: ihmiset kapinoivat määräilyä ja alistamista vastaan (Liisa Horellin haastattelu), 26.5.2001 Tieteen poluilla kohtaa outoja löytöjä (Timo Paukun artikkeli, jossa käsitellään saksalaisen Wolfgang Kornin ajatuksia poluttumisesta).
Artikkelit löytyvät Helsingin Sanomien arkistosta, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
