Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae, sillä voit hakea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuja vastauksia. Käytössäsi on myös asiasanalistaus, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Voit myös selata vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla (helmet.fi ) olevasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-verkkokirjastoon ja pystyt hakemaan kaikkea, mitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on. Näet sieltä siis kaikki kirjat, elokuvat, levyt, pelit ynnä muut aineistot, joita voit näistä kirjastoista lainata...
Taistelukohtaus on Väinö Linnan Tuntemattomasta. Tämä kohtaus löytyy luvussa seitsemän toisessa kohdassa. Minulla on edessäni Tuntematon sotilas, WSOY 2004, jossa on liitteenä kuvasarja SF:n samannimisestä elokuvasta, ja siinä tämä kohtaus on sivulla 192.
Vaasan kaupunginkirjastosta ei löydy kyseistä nuottia, ei mistään kokoelmastakaan. Ainoa kokoelma, minkä paikallistimme on:
Tekijä(t): Pergolesi, Giovanni Battista, säv.
Teos: [Il Flaminio. Mentre l’erbetta pasce l’agnella (Polidoro). Pianopartituuri]
Nimeke: Mentre l’erbetta pasce l’agnella [Nuottijulkaisu].
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Ilmiasu: -
Teos julkaisussa: Grandi operisti per giovani cantanti Per tenore [raccolta I]. - Milano : Ricordi , 1997. -1 pianopartituuri 137652
Vaasassa tätä ei siis ole, mutta voimme niin halutessasi kaukolainata nuotin esim. Tampereelta. Voit täyttää kaukolainapyynnön joko kirjaston verkkosivulla
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Kirjastopalvelut/Maakunt…...
2010 ilmestyneet suomalaiset lastenkirjat löytyvät rajoittimina kaksi tähteä ** kokoelmista lasten kokoelma, aineisto kirjat ja kieli suomi sekä vuosirajauksena jälkeen 2009 ja ennen 2011. Hakutulos antoi 1719 teosta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=1&m=1&l=fin&b=&…
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko...
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin...
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Teiniagentti Luna –sarjaa on suomennettu 5 osaa Egmontin kustantamana. Amerikassa sarjaa (Amazing agent Luna) on ilmestynyt 7 osaa ja osa 8 on suunniteltu ilmestyväksi 2012 ja osa 9 2013, mutta suomeksi niitä ei ilmeisesti saada. Kirjastoista siis löytyy 5 ensimmäistä osaa.
Eri sokerit vaikuttavat verensokeriin hiukan eri tavoin. Tavallinen sokeri (sakkaroosi), siirappi, hunaja, hedelmäsokeri (fruktoosi), sorbitoli, ksylitoli (koivusokeri), maltitoli ja mannitoli nostavat kaikki verensokeria, koska ne ovat puhdasta hiilihydraattia. Näistä sokereista kuitenkin ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli ja erytritoli eivät imeydy kokonaan, ja nostavat verensokeria vähemmän kuin tavallinen sokeri. Hedelmäsokeri vaikuttaa verensokeriin hieman hitaammin kuin tavallinen sokeri. Rypälesokeri eli glukoosi taas imeytyy nopeimmin ja vaikuttaa siis nopeimmin. Diabeetikko voi käyttää sitä ensiapuna nostamaan liian matalaa verensokeria. Ruokosokeri koostuu glukoosista ja fruktoosista, ja se nostaa verensokeria hiukan...
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Vanhala puhuu hämäläismurretta ja paljon myös kirjakieltä siteeratessaan propagandalauseita. Pro gradu -tutkielma Heino Ylikoski, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan puhutun ielen funktioita tutkii Linnan teoksen kieltä ja murteiden sekä kirjakielen välisiä suhteita ja tehtäviä teoksen sisällössä. Vanhalan kieltä käsitellään mm. sivulla 26. Tässä linkki graduun, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_j… .
Vanhalan taustasta ei kerrota Tuntemattomassa sotilaassa. Kirjailija kuvaa häntä ensimmäisen kerran näin "hän oli hiljainen, lihava poika, joka harvoin otti osaa kesukusteluun siitä huolimatta, että hänestä selvästi näkyi, ettähän mielellään olisi sen tehnyt." Vanhalan alkuperä tunnistetaan vain murteesta,...
Tällä hetkellä HelMet-verkkokirjastossa on sellainen ohjelmavirhe, että joidenkin nimekkeiden kohdalla Firefoxilla varausta tehdessä järjestelmä antaa mainitsemasi virheilmoituksen. Vikaa selvitellään, mutta toistaiseksi ongelman voi kiertää joko
a) kirjautumalla ensin omiin tietoihin ja tekemällä varauksen vasta sitten tai
b) käyttämällä HelMetin perinteistä versiota (valitse etusivulta linkki "Perinteinen aineistohaku") tai
c) käyttämällä jotakin muuta selainta kuin Firefoxia.
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
