Puumalan kirjastossa on asiakaskäytössä neljä tietokonetta, joista osa on pikakoneita, joihin ei tarvitse varata aikaa. Jos asiakkaalla ei ole kirjastokorttia, pääsee hän koneelle henkilötodistuksen näyttämällä. Puumalan kirjaston aukioloajat heinäkuussa ovat ma, pe 10-16, ti, ke 11-17, to 13-19, la suljettu.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Voisikohan kysessä olla Taina Elg, joka oli balettitanssija ja esiintyi joissakin Hollywood-elokuvissa ja Broadway-musikaaleissa. Hän on kirjoittanut muistelmansa Varpailla maailmalle (1991).
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
HelMet-haussa ei ole toimintoa, jolla voisi hakea aineistoa alkukielen mukaan.
Espanjaksi käännettyä suomalaista kaunokirjallisuutta löytyy helposti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (ks. linkki alla). Tietokannasta voi tehdä listan siis esimerkiksi etsimällä alkukielen ja käännöskielen mukaan.
Myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy espanjaksi käännetty suomalainen kaunokirjallisuus, mutta haku on hiukan monimutkaisempi. Listan saa tarkennetulla haulla. Tällöin pitää kuitenkin tietää suomalaisen kaunokirjallisuuden luokka (894.541) UDK-luokituksessa. Haussa valitaan hakurajoittimeksi UDK-luokka ja kielivalinnaksi valitaan espanja. Jos hakurajoittimeksi valitaan...
Kirjallisuudessa ei mene automaattisesti niin, että kirja olisi tietokirjallisuudessa eli esimerkiksi elämäkerroissa, jos se kertoo todellisista henkilöistä. Esimerkiksi monissa historiallisissa romaaneissa on henkilöinä todella eläneitä ihmisiä, mutta silti ne eivät ole elämäkertoja, koska kerrontapa on kaunokirjallinen. Näin on myös ”Nancyn” laita, sillä se on kirjoitettu romaanin muotoon vuoropuheluineen, joiden sanat eivät varmasti ole aivan aitoja. Tosin meillä pääkaupunkiseudulla joissakin kirjastoissa kirja on laitettu elämäkertoihinkin.
Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden raja voi olla toki häilyvä. Jörn Donnerin ”Mammutti” on enemmän tai vähemmän lähdeaineistoon perustuva, mutta se luokitellaan kaunokirjallisuudeksi....
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
Tauski Peltosen laulun "Sinä vain" sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 20, Suomipopin helmiä 5, Kultainen rakkauslaulukirja ja Popin pehmeät suosikit. Jos sanoilla on kiire, ainakin tältä sivulta ne saa saman tien: http://www.lyricsbox.com/tauski-lyrics-sina-vain-52k2sfk.html
Heikki Poroila
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Ilman kirjastoalan koulutusta vakituista työpaikkaa ei saa. Tietoa alan koulutuksesta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/80_ammattiala?link=true
Mikäli olet kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta, haluat tehdä vapaaehtoistyötä tai olet oikeutettu työkokeiluun, tältä Espoon kaupungin sivulta löydät tiedot keneen ottaa yhteyttä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tarvitsemme_si…
Kyseessä on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle, kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
Kirjan saa lainattavaksi HelMet-kirjojen varastosta Pasilasta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1355836~S9*fin
Tällaista versiota sadusta Pakkanen ja jänis emme onnistuneet löytämään.
Raul Roineen versiossa jänis sanoo: ”Mikäpäs tässä, niin tuli juostessa lämmin, että täytyy hieman selällään kelletellen vilvoitella." (vanhin versio kirjassa Tarinoita Metsolan väestä, 1943)
Roineen versiossa Pakkanen on kirjoitettu isolla alkukirjaimella ja jänikselle annetaan nimeksi Loikkakoipi.
Kirjoissa Lasten oma lukukirja (1958) ja Suomen kansan eläinsatuja 2 (1979) Jäniksen repliikki on "Voi, voi, kun on kuuma! Voi, voi, kun on kuuma!"
Isoa kirjainta voisi siis käyttää sadussa Pakkasta puhuteltaessa. Tällöin se olisi varmastikin kirjoitettu isolla kirjaimella koko tarinan ajan.
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Hyvä paikka yöpyä on Rastila Camping Helsinki -leirintäalue. Se ei ole kovin kaukana Roihuvuorestakaan. Leirintäalueen sivusto löytää alta:
http://www.rastilacamping.fi/
Tarkempia tietoja saa sähköpostitse: rastilacamping(at)hel.fi
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta.
Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta.
Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.
