Joitakin sotahistoriallisia teoksia, joissa varsinaisten sotatapahtumien ohella esitellään myös sotaväen muodostamista ja organisoimista:
Suomalainen sotilas : muinaisurhosta nihtiin / päätoimittaja Hannele Klemettilä. - Welin+Göös, 2010
[käsittelee ajanjakson 1500-luvun loppuun]
Suomalainen sotilas : hakkapeliitasta tarkk'ampujaan / päätoimittaja Jukka Partanen. - Weilin+Göös, 2010
Näistä teoksista on eräänlainen tiivistelmä
Suomalaisen sotilaan historia : ristiretkistä rauhanturvaamiseen. - Karttakeskus, 2011
Suomen sotahistorian pääpiirteet 1 / Einar W. Juvelius(/Juva). - Otava, 1927
Gustav Vasas ryska krig 1554-1557, 1-2 / Arvo Viljanti. - Almqvist&Wiksell, 1957
Hakkapeliittain historia 1-2 / Arvi Korhonen. - WSOY, 1939-1943
[...
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
Voisiko etsimäsi kirja olla Anna Gavaldan Viiniä keittiössä? Muistamasi yksityiskohdat eivät kaikki täsmää, mutta aika pitkälti kuitenkin.
Ranskalaisen kirjailijan Anna Gavaldan vuonna 2003 suomennetussa romaanissa petetty aviovaimo ja miehen isä, appi, keskustelevat yhden yön ajan keittiön pöydän ääressä elämästään ja avioliitoistaan. Naiselle syntyy uusi kuva niin apestaan kuin puolisostaankin.
Tässä linkki yhteen esittelyyn kirjasta:
http://jarjellajatunteella.blogspot.fi/2011/01/anna-gavalda-viinia-keit…
Tervetuloa Kirkkonummen kirjaston asiakkaaksi. Ota henkilöpaperit mukaan ja tule kirjastoon niin tehdään sinulle kirjastokortti. Jos et enää käytä KIRKES-kortiia voit ilmoittaa Mäntsälän kirjastoon että ne poistavat sinut rekisteristä.
Ainakin Helmet-kirjaston kokoelmassa näyttää olevan DVD-levy "Karaokekeskus.com : Koti vol. 2", joka sisältää tämän Jorma Kyrön sävellyksen oletettavasti karaokeversiona. Julkaisun pysyvä linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b1980560~S9*fin Sen voi tilata omaan kirjastoon kaukolainana.
Heikki Poroila
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
Oletan, että haluat käyttää Kemin kirjastoa.
Kemin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan tarjolla varattava opintolukusali ja kaksi tutkijanhuonetta.
Niitä voi varata sivulta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/tila-ja-laitevaraukset/
Tiloja voi varmaan tiedustella myös puh. 016 258 252,
puh. 016 258 253 tai kirjasto@kemi.fi
YLEn Elävä arkisto tarjoaa kuvallisen muotikatsauksen 1930-luvulle.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/27/1930-luvun-muotia-kaiken-ikaisi…
Lisää suomalaista muotia voisit löytää ajan sanomalehtiä selaamalla.
Myös museoiden kokoelmista voisi löytää ajan muotia.
esim. Muistaja tietokanta:
http://www.muistaja.fi/index.php
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta löytyy englanninkielinen teos:
Louhi, E. A.
Nimeke:The Delaware Finns or The first permanent settlement in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern part of Maryland / E. A. Louhi.
Kieli:englanti
Julkaistu:New York : The Humanity press, 1925.
Ulkoasu:331 sivua
Delawaren suomalaisista ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Ilmari Tammisto ja S. Ilmonen. Löytyvät myös Kansalliskirjastosta.
Kansalliskirjasto Helsinki:
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/suomen-kansallisk…
Meillä ei ole säästetty pysyvästi kuin oman alueen eli Pohjanmaan sanomalehtiä. Etelä-Suomen sanomat täytyy kaukolainata mikrofilmeinä. Mikrofilminlukulaitetta voitte käyttää sitten pääkirjaston Uutisalueella. Voitte jättää kaukolainapyynnön kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen tai netissä tällä lomakkeella https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
