San Marino on Italian naapurivaltio ja siellä puhutaan italiaa, mutta sekä historiallisesti, maantieteellisesti että kulttuurisesti se on niin omaperäinen, että aivan varmasti suurin osa asukkaista kokee olevan sanmarinolaisia, eivät suinkaan italialaisia. Suosittelen lukemaan vaikka Wikipedian artikkelin maan vaiheista, niin tämä todennäköisyys käy ilmeiseksi. Emme tietenkään voi tietää asukkaiden mieltä kysymättä sitä jokaiselta (33 000 asukasta), mutta oikeastaan mikään ei viittaa siihen, että maan asukkaat pitäisivät itseään italialaisina. San Marino on ollut itsenäinen valtio paljon pidempään kuin Italia tai Suomi, jotka ovat varsin tuoreita käsitteitä. San Marino sai nykyiset rajansa jo vuonna 1463.
Heikki Poroila
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Krapula on kansankielinen nimitys niille oireille, joita ihmisen elimistössä esiintyy etyylialkoholin käytön seurauksena siinä vaiheessa, kun alkoholia ei elimistöön enää tule, vaan järjestelmä pyrkii palautumaan normaalitilaan. Nykytietämyksen mukaan krapula aiheutuu monista eri syistä kuten nestevajauksesta ja maksan sekä hermoston ylirasituksesta.
Periaatteessa yksilökohtaisesti riittävän suuren alkoholimäärän nauttiminen aiheuttaa aina krapulaoireita. Erot ovat kuitenkin suuria eri yksilöiden välillä. Suurikokoinen, alkoholin sietokykyä pitkään parantanut juoja tuskin saa erityisiä vieroitusoireita muutamasta lasillisesta, kun taas pienikokoinen, tottumaton ja muutenkin reaktioiltaan vahva elimistö voi sairastaa vähäisenkin...
Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää...
On järkevää suhtautua kriittisesti kaikkeen, mitä vapailla foorumeilla kirjoitetaan ja vastataan. Sehän on molemmin puolin vapaaehtoista viestintää, jossa kukaan ei voi antaa mitään lupauksia faktoista tai edes pyrkimisestä niihin.
Uskoisin, että kysymys on psykologisesta nojautumisesta joukkovoimaan. Aivan samalla lailla kuin missä tahansa porukassa saatetaan heittää kysymys ilmaan ja toivoa, että joku tietää asiasta enemmän kuin itse. Usein se toimiikin, jos porukan ihmisillä on erilainen kokemustausta ja tietämys.
Mutta sekin on ymmärrettävä, että on kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastausta tai sen saaminen edellyttäisi valtavan määrän työtä. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee tällaisia kysymyksiä varsin usein. Vielä...
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu...
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy verbi kiehnata, jolla on osittain sama merkitys kuin kiehnäämisellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_56207e0a26aa74b285e….
Kiehnä-sana löytyy, se merkitsee puhdistamattomien jyvien joukossa olevia roskia, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_265183f16c5880a9f4b…
Jos Kiehnanjoki onkin Kiehimäjoki, https://www.kirjastot.fi/kysy/eras-sukuun-kuuluva-oli-syntynyt, sanalle kiehimä löytyy murteiden sanakirjasta merkitys tikkaina käytettävä oksikas puunrunko, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_6639b8b66f8a14546e6….
Yksi Pekka Töpöhäntä löytyy venäjän kielellä.
Prikljutšenija Beshvostika Pelle : skazotšnyje povesti / Josta Knutsson
Helmet haulla löytyy muitakin tuttuja klassikoita. Hae kirjan nimellä esim. Nalle Puh (nimi kannattaa pitää yksinkertaisena, koska kaikkia tuttuja kirjoja ei ole käännetty venäjäksi) Rajaa haun tulos kirjaksi ja kielellä venäjä. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snalle%20puh__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Mukavia lukuhetkiä.
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää...
Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti.
Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50
Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
