Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.
Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014) Suomen virallisesta pessimismi-illasta.
https://yle.fi/uutiset/3-6137420
https://www.etlehti.fi/node/9342
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Jos Helmet antaa seuraavan ilmoituksen:
"Hyväksy evästeet. Jotta voit käsitellä omia tietojasi (varata aineistoa, uusia lainoja jne.), selaimesi on hyväksyttävä evästeet sivustolta (luettelo.helmet.fi, haku.helmet.fi, www.helmet.fi). Tietoa sivustosta.",
niin näet sen oikealla puolella painikkeen "OK". Kun klikkaat tätä painiketta, hyväksyt evästeet. (Tosinhan Helmet - kuten sivustot yleensäkin - käyttää evästeitä ihan riippumatta siitä, hyväksytkö ne erikseen vai et.)
Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Hei
Vaasassa olemme säilyttäneet vain oman alueemme tai lähinnä Vaasan vanhoja puhelinluetteloita. Lahden kaupunginkirjasto on otaksuttavasti säästänyt vanhoja puhelinluetteloitaan, joten heidän puoleensa voisi kääntyä asiassa. Nyt on vain sellainen poikkeuksellinen tilanne, että Lahden kaupungin palvelimille on tehty (uutisissakin mainittu) kyberhyökkäys, josta syystä heidän kirjastojärjestelmänsä on pois käytöstä. En pääse katsomaan heidän puhelinluettelotietojaan kirjastojärjestelmästä saati kaukolainaamaan/pyytämään kopiota.
Voisit ottaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon ja kysellä, miten voisit saada käsiisi haluamiasi puhelinluetteloita. Sähköposti: kaupunginkirjasto(at)lahti.fi tai pääkirjaston tietopalvelu 044...
Euroopan unionin laki -kirjaa on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa vuoden 2005 painokseen saakka. Erillislakikokoelmaa sadonkorjuuseen liittyen ei valitettavasti löytynyt.
Ajantasaisin EU-lainsäädäntö löytyy EUR-Lex-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/homepage.html. EUR-Lex sisältää Euroopan unionin oikeudelliset asiakirjat kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama merikartta, joissa on myös Viipurin lahden alue:
Merikarttasarja = Sjökortsserie. A, Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2016)
Merikarttasarja. A : Viipuri - Helsinki = Viborg - Helsingfors (Liikennevirasto, 2013)
Ajantasaisen tilanteen merikarttojen saatavuudesta voitte tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
IMDb-elokuvatietokannasta löytyvät elokuvien ja sarjojen tiedot. Alla linkki Pokemon-sarjan ensimmäisen tuotantokauden tietoihin:
https://www.imdb.com/title/tt0168366/episodes?season=1
Barbara Hazenin Pieni keltainen kissa (The tiny, tawny kitten) ilmestyi Tammen hopeiset kirjat -sarjassa vuonna 1975 numerolla 45. Kirjaa ei valitettavasti ole lainattavissa kovin monista Suomen kirjastoista. Voit tilata kirjan kaukolainaan, mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
https://finna.fi
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tieteen kuvalehden artikkelin mukaan mustan "aukon lähellä niin avaruus kuin aikakin vääristyisivät ennen kuin matka olisi päätepisteessään – ilman paluulippua". Nykylaitteiden avulla emme kuitenkaan voi varmasti tietää, mitä mustaan aukkoon joutuvalle tapahtuu. Tavalliset fysiikan lait eivät mustassa aukossa kuitenkaan päde. Lisää tietoa mm. tästä artikkelista ja Tiedel-ehden artikkelista: Syöksytään mustaan aukkoon (Leena Tähtinen: Tiede: 1.1.2004).
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/mustat-aukot/lahde-matkalle-mustaan-aukkoon
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/syoksytaan_mustaan_aukkoon
Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Runo on varmaan Leo Ilkka Vuotilan "On kaunis tie" Tieto olikin jo selvitetty tällä palstalla 2004. https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-on-on-kaunis
Runo löytyy netistä helpoosti haulla "Vuotila Kahdelle" esim blogista Ilon aika. http://ilonaika.blogspot.com/2016/02/talle-paivalle-tuli-leo-ilkka-vuotilan.html
