Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa".
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä suurin valikoima sekä sanoma- että aikakauslehtiä on Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Numeroita ei siis saa kotilainaan.
Seuraavaksi suurimmat lehtikokoelmat ovat Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Näiden kirjastojen lehdet ovat lainattavissa uusinta numeroa lukuunottamatta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin...
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Valitettavasti emme näillä tiedoin onnistuneet lähteistöstämme löytämään etsimääsi sitaattia. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen sitaatin?
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Yksi ehdokas etsityksi runoksi, jossa juutalaisäiti luovuttaa lapsensa ei-juutalaiseen perheen kasvatettavaksi, on Hanna Cheitinin Juutalaislapsi. Arvo Salon suomennos siitä sisältyy Salme Sauren toimittamaan kirjaan Runoni rakkaudesta.
Sataviisikymmentä suomalaista vaikuttajaa ja julkisuuden henkilöä on valinnut tähän teokseen runon, joka itse kullekin on ollut merkitsevin ja mieleenjäävin runo rakkaudesta. Lähes kaikki mukanaolijat myös perustelevat valintansa. Cheitinin runon valinnut Elis Sella kirjoittaa: "Saksalaisten toimenpiteet juutalaisia lapsia vastaan Liettuassa 1943 saivat Hanna Cheitinin kirjoittamaan runon tapahtumasta, jossa vain muutamat lapset jäivät eloon siten, että äidit veivät heidät ei-juutalaisiin koteihin."
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Helmet kirjastolla on peräti neljä äänikirjapalvelua. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Niissä "hyllyssä olevat" kirjat saa näkyville hieman eri tavoin:
Ellibsin kirjoista saat lainattavissa olevat näkyviin rajaamalla Saatavuus kohdassa saatavilla ja tiedostomuoto kohdasta äänikirjat. esim. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?format=MP3&availability=now
OverDrivessa rajaat kohdasta kokoelmat - äänikirjat nyt saatavilla. esim. https://helmet.overdrive.com/collection/35489
Bibliossa ja Naxos Spoken Word Libraryssa saatavuutta ei valitettavasti pääse rajaamaan etukäteen.
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita...
Luonnonvarakeskus kertoo verkkosivuillaan näin: "Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat."
Lähde: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/lihantuotanto/
Mors Kochanski on sanonut ”The more you know, the less you carry.”
Kochanski oli kanadalainen eränkävijä ja selviytymistaitojen opettaja. Sanonta viittaa siihen, että mitä paremmin tunnet ympäristösi ja osaat hyödyntää luonnon resursseja, sitä vähemmän tarvitsee kantaa mukanaan varusteita. Esimerkiksi voit eräretkellä kantaa mukanasi eväät, mutta jos osaat kalastaa tai kerätä syötäväksi kelpaavia marjoja tai sieniä, sinun ei tarvitse kantaa mukanasi niin paljon. Samoin, jos osaat rakentaa suojan lepoa varten, sinun ei tarvitse kantaa välttämättä mukanasi telttaa. Mitä paremmin siis tuntee ympäristönsä olosuhteineen eräretkeilleessään ja osaa hyödyntää erätaitojaan, sitä vähemmän tarvitsee kantaa erilaisia varusteita.
Kochanskin...
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
