Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema.
Kaiketi juuri kuukkelin...
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://...
Kursiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikealle kaltevaa kirjainlajia. Kursivoidulla tekstillä tarkoitetaan tekstiä, joka on esitetty muusta tekstistä poikkeavasti (kursiivilla) painettuna. Runoilija ja muusikko Bellmanin käsiala ei ehkä ollut tässä mielessä kursiivia? Lähellä olevan fontin löytämiseksi tarvittaisiin enemmän tietoa Bellmanin käsialasta.
Yhteisötaiteen tapahtumahaku --sivustoa emme löytäneet. Toimeksi.fi-verkkopalvelun alueellisesta uusimaalaiset.fi-sivustolta voi etsiä vapaaehtoistehtäviä myös kunnittain:
https://www.uusimaalaiset.fi/tukea-ja-toimintaa/kunnittain/
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla on artikkeli kasviöljyistä. Artikkelin mukaan kaikki kasvirasvat eivät ole terveydelle parempia kuin eläinrasvat. Tällaisia vähemmän terveellisiä ovat kookos- ja palmuöljyt. Kuumentamisessa eri öljyt käyttäytyvät eri tavoin. Parhaiten paistamiseen soveltuvat oliivi- ja rypsiöljyt. Minkään rasvan kuumentaminen liiaksi, savuavaksi, ei kuitenkaan ole terveellistä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00004
Ylen Akuutin sivuilla on myös tietoa kasviöljyjen terveysasioista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/19/mika-tekee-kasvioljysta-terveellisen
Muutama vuosi sitten uutisoitiin yhden perusvoiteen joillekin...
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:...
Fernando Pessoan heteronyymillä Alberto Caeiro kirjoittaman runon O Pastor Amoroso suomennos sisältyy antologiaan Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen kirjallisuuden antologia (toimittanut Ulla Lappalainen, 2007). Runo on saanut Pentti Saaritsan suomennoksessa nimen Rakastunut paimen.
https://finna.fi/Record/helka.2070690?checkRoute=1#usercomments
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
Hannen esittämän kappaleen Verushka on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kappaleen nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997).
Nuottijulkaisu on saatavana oman kirjastoalueenne kokoelmista, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Ylioppilastutkinnosta säädetään laissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502, ja tutkintolautakunnan kokoonpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämänhetkisen lautakunnan kokoonpanosta selviää koulutuksen taso, ks.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ylioppila…
https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Opetus_ja_kul…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190502
Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta.
Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia.
Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
