Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
On erittäin todennäköistä, ettei kyseinen teksti ole Runebergiä ollenkaan. Kysyin asiasta Svenska litteratursällskapetista eikä heidän Runeberg-asiantuntijansa tunnista kyseistä lainausta.
Miten tämä teksti on Runebergille päätynyt ja kuka on sen alkuperäinen keksijä, jäänee arvoitukseksi.
Olisiko etsityn kappaleen nimi Glada grodans restaurang? Sellainen löytyy Makadam-yhtyeen levyltä Blomsterfesten. Kappaleen tekijätiedot on kreditoitu vain yhtyeen nimelle.
Levyn kansilehdessä kerrotaan seuraavasti:
Blomsterfesten bygger på Elsa Beskows böcker Blomsterfesten i täppan och Solägget. Text och musik av Makadam förutom sång 9, 12 och 13 där Elsa Beskow skrivit texten.
Musikteatergruppen Makadam består av Carina Borgström: gitarr, sång, Ingrid Brännström: dragspel, synth, flygel, sång, Sanna Källman: cello, slagverk, sång, Madeleine Stenmark: fiol, sång.
Övriga medverkande: Patrik Rydman: ghatam, vispar, Michael Andersson: djembetrumma, triangel.
Berättare: Anna-Kristina Kallin.
Levyä ei löydy Helmet-...
Näin näyttäisi todella olevan! Ruotsiksi ja englanniksi elämäkertoja tosiaan löytyy, sekä yksi elämäkertaelokuva, mutta suomeksi en tosiaan löytänyt yhtään. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja kiinnostava, mutta valitettavasti emme onnistuneet käytettävissämme olevista lähteistä löytämään vastausta siihen.
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Hei,
Kirjaa näkemättä on vaikea ottaa kantaa siihen, millainen ratkaisu olisi tehon kannalta paras, se riippuu niin paljon kirjasta. Suosittelenkin lähettämään tekstin ammattilaisen luettavaksi ja kommentoitavaksi, jotta voit saada parhaat mahdolliset vinkit käsikirjoituksesi kehittämiseksi edelleen. Alla muutamia arvostelupalvelua antavia tahoja taksoineen:
Suomen Elämäntarinayhdistyksen arvostelupalvelu: https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/arvostelupalvelu/
Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
Kriittisen Korkeakoulun arvostelupalvelu: https://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Mari Mörön arvostelupalvelu: https://www.marimoro.fi...
Tässä muutamia vanhempia oppaita lasten kasvatukseen (kyseisiltä tekijöiltä saattaa löytyä muitakin kasvatusoppaita):
Gordon Thomas, Viisaat vanhemmat (alkuperäinen painos 1970):
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=%22viisaat+vanhemmat%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22
Koch Jaroslav, Onnellinen lapsi: Vauvaikäisen kotikasvatus (alkuperäinen painos 1976):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22onnellinen+lapsi+%3A+vauvaik%C3%A4isen+kotikasvatus%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Makarenko A.S., Lasten kotikasvatus (1950):
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lasten+...
Tänä päivänä Kolehmaisen ja Laukkasen teos "Vesireittejä vastavirtaan : Laukkaset 1500 -1600 luvuilla" ei vielä ole tullut Helsingin kaupunginkirjastoon lainattavaksi. Tulossa on yksi nide, johon on 5 varausta. Järjestelmävirheitä sattuu toisinaan, ja yritämme selvittää virheet tapauskohtaisesti. Ottakaa yhteys kirjastoon niin voimme tarkistaa varauksista tallentuneet tiedot.
Hei,
diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus:
https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Sopimuksen mukaisesti diplomaateille taataan koskemattomuus. Tämä tarkoittaan muun muassa sitä, että diplomaatteja ei veroteta, lähtökohtaisesti heitä ei voi tuomita tuomioistuimissa rangaistuksiin kuin muutamissa poikkeuksellisissa tilanteissa, eikä esimerkiksi poliisi voi tulla lähetystön alueelle kuin lähetystön omasta pyynnöstä.
Tämä koskemattomuuden periaate suojelee niin vuokratiloissa kuin omalla maallakin sijaitsevien lähetystöjen toimintaa. Suurin osa Helsingissä toimivista lähetystöistä sijaitsee vuokratiloissa. Tästä huolimatta poliisi ei voi mennä paikalle kuin lähetystön pyynnöstä. Wienin sopimus edellyttää...
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia.
Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
Miekkonen oli yksi hollantilaisen kirjoittaja-kuvittajan Max Velthuijsin henkilöhahmoista. Ensimmäinen hänestä kertova kirja Miekkonen etsii kotia alkaa juuri kysymyksessä muistellulla tavalla. Miekkosen puutarhalle hyvää tekevä sade jatkuu monta päivää ja tärvelee hänen kenkälaatikkoasumuksensa, minkä vuoksi hänen on lähdettävä etsimään uutta kotia. Lisää Miekkosesta voi lukea kirjoista Miekkonen löytää onnen ja Miekkonen auttaa ystävää.
Jäniksen kokemaan ihmisen pelkoon vaikuttaa sen luontainen käyttäytyminen ja geenit – ihminen on jänikselle peto, jota pelätään ja jolta suojaudutaan. Luonnossa elävien eläinten käytöstä ohjailevat ne perustarpeet, jotka palvelevat niiden selviytymistä (ruuansaanti, poikasten suojeleminen, lepopaikan löytäminen). Lisäksi käytökseen vaikuttavat opitut asiat, tunteet, sekä yksilöllinen käyttäytyminen.
Myös linnut pelkäävät petoja ja suojautuvat niiltä. En löytänyt lähdettä siihen, että linnut olisivat erityisesti oppineet olemaan pelkäämättä ihmisiä, enemmänkin että perustarpeiden täyttäminen menee pelon edelle tai että ne ovat oppineet erilaisia keinoja löytää ruokaa. Arkielämässä tästä on paljon esimerkkejä mm....
Kuvan laite on vuonna 1990 valmistettu neuvostoliittolainen IRI-1 Bereg -merkkinen säteilyannosmittari eli dosimetri.
https://www.avito.ru/uglich/kollektsionirovanie/izmeritel_radiatsii_1446327941
https://www.avito.ru/sankt-peterburg/remont_i_stroitelstvo/indikator_mo…
Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin:
”Koko suvisen yön
olen saarta kiertänyt
ja vedenrajasta sinulle
sanoja etsinyt.”
Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996).
Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa
http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...
