Kirjasiko kunta tietoja torpparien rakentamista mökeistä?

Kysytty
10.2.2022

Torpparin rakentama mökki, kirjaattinko mihinkään kunnan tietoihin, että saisi nähdä?

Vastaus

Vastattu
11.2.2022
Päivitetty
11.2.2022

Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.

Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde selvitettäessä jonkin alueen asutuksen ja toimijoiden historiaa. Esimerkiksi Laitilan historiaa käsitteleviä teoksia löytyy suhteellisen paljon. Yksi hyvä lähdeteos on viisiosainen Suomen maatilat (1931–1933), johon on listattu myös torppia. Laitilan alueen torppia tutkittaessa voisi olla hyödyllistä tutkia teossarjan kolmatta osaa, joka kattaa Turun ja Porin läänin sekä Ahvenanmaan maatilat. Suomen maatalousmuseo Sarka on myös digitoinut kirjasarjan osittain, joten sen sisältämiä tietoja voi tutkia myös verkossa.

Torppa tarkoittaa päätoimiseen maanviljelyksen harjoittamiseen tarkoitettua tilaa, joka on vuokrattu kartanolta tai muulta päätilalta. Käsitteenä torppa on hyvin vanha, ja torpparilla onkin vuosisatojen saatossa viitattu hyvinkin erilaisiin väestönosiin. Torpparilaitoksen katsotaan muodostuneen jo keskiajalla, jolloin torpalla tarkoitettiin maanviljelystä varten vuokrattua peltoaluetta ja siihen liittyvää asumusta. Suomessa torpat yleistyivät erityisesti isonvihan (1713–1721) jälkeen, ja suurin osa torpista onkin peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Niin sanotun torpparilain hyväksyminen vuonna 1918 lakkautti torpparilaitoksen Suomessa.

 

Lähteitä

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas: Torppa. Museovirasto, 15.4.2020. http://akp.nba.fi/wiki;torppa (viitattu 11.2.2022)

Kansallisarkisto. https://kansallisarkisto.fi/ (viitattu 11.2.2022)

Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan: Suomen maatalouden historia. SKS, Helsinki 2008.

Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit: Vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1992.

Riihiranta, Juha: "Tilojen ja torppien jäljillä." Maanmittauslaitos, 2018. https://www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/ajankoht… (viitattu 11.2.2022)

Sukutilat Webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka. http://sukutilat.sarka.fi/ (viitattu 11.2.2022)

Suomen maatilat 1–5: Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. WSOY, Porvoo 1931–1933.

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.