paikallishistoria

34 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Asuin aikanani 1950-luvulla Tuirassa alueella, jota nimitettiin Matriitiksi. Isän Aliinatäti puolestaan asusti lähistöllä Port Artturissa. Mistähän nämä… 57 19.7.2021 Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti. Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta. Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).  
Loppi on perustettu vuonna 1632 ja täyttää 390 vuotta ensi vuonna, mutta minä päivänä? Milloin siis on Lopen kunnan syntymäpäivä? 49 12.3.2021 Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:https://loppi.fi/loppi-info/ 1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra. Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=HTML&...
Huomenta, haluaisin saada kirjan Vanha Saarijärven historia, mutta se on vain Saarijärvellä. Voinko saada sen teidän kautta tänne Jyväskylän pääkirjastoon?… 53 19.1.2021 Tarkoitatkohan teosta Vanhan Saarijärven historia (tekijöinä mm. Reino Kallio ja Matti Huurre)? Tästä teoksestä löytyy vuoden 1972 ja 1987 painokset myös Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Voit tehdä siihen maksuttoman varauksen.
Viipurissa toimi Viipurin Esikaupunkien sisälähetysyhdistys, joka perustettiin 1907. Loikkaselaiset ry:n (Karjalan kaupunginosan) vanhin jäsen, 1924 syntynyt,… 97 30.3.2020 Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot. Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että  Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912. Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole mainintaa rukoushuoneen palosta.)  ...
Etsin kuvia Inarin matkailuhotellista ajalta 1975 - 1985. 133 25.6.2019 Finnan -hakupalvelusta löytyy yksi kuva vuodelta 1975. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Inarin+matkailuhotelli&type=AllFields&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22 Seppo J. Partasen sivuilta löytyy myös yksi kuva, tosin vuodelta 1956. http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37 Inarin kunnankirjaston kokoelmista löytyy muutamia kirjoja, joissa voisi olla kaipaamiasi kuvia. https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=kw&q=Inarin+matkailuhotelli&op=and&idx=kw&q=&op=and&idx=kw&q=&do=Haku&limit-yr=&limit=&limit=&multibranchlimit=&sort_by=pubdate_dsc&limit=&limit=&limit=&limit= Lähihistoriamme näyttää olevan huonosti...
Suulisniemessä asujaimiston oli 30 luvulla aivan rannassakin nykyisen venevalkaman alueellakin. Onkohan mitään historiikkia tai kuvia 160 26.1.2018 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy joitakin kuvia Kotkan Suulisniemestä: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&lookfor=suulisniemi&type=AllFields Kotkan kaupunginkirjastossa on Kotkan kaupunginosista koottu leikekansio:  Kaupunginosat : 12, Itäranta, Popinniemi, Sunila, Suulisniemi. Kotka.  Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kemi. Kaupungin pohjoisosassa, Kemijoen suistoaaa on Pajusaari niminen nyk MB Kemin tehtaat. Saaran pohjoisosassa koulun koilispuolella on ollut asutusta joka… 336 15.1.2018 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan.  Alla linkki tulokseen: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta: https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.    
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjaksi koottuna muistelmia teuvalaisten kohtaloista sisällissodassa 1918. Entä onko kirjoitettu kirjaa tapahtumista Teuvalla… 299 12.12.2017 Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä: Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava. Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273&gt; Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö]. Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
Osoitteessa Vapaudenkatu 79 Jyväskylä on ollut Kangas- ja Lyhyttavaraliike, noin v. 1946-1951 löytyykö valokuvaa tuosta rakennuksesta kadunpuolelta,… 387 21.11.2017 Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256). Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Teen sukututkimusta ja sitä varten haluaisin lukea millaista on ollut elämä 1700-1800 lukujen vaihteessa Hartolassa. Mitä historiasta kertovia teoksia on… 311 21.6.2017 Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963) Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=hartola+historia&se… Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista... https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Kymmenisen kilometriä Porvoosta koilliseen sijaitsee Ilolan kylä. Ilola on Kuninkaantien varrella ja kylän historiallinen nähtävyys on Postimäen mäkitupa-alue… 642 7.7.2016 Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa: Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat: - Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby) - ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby) - ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde” Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… 566 16.2.2016 Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta. Toinen on Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen. ja toinen Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.). Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin. Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…) Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Koska Pellon meijerirakennus on purettu? 215 29.4.2015 Pellon kirjastosta kerrottiin, että kunnan alueella ollut vanha meijerirakennus purettiin 1980-luvun lopulla.
Espoon ympäristöpoluissa mainitaan Villa Milavida, purettu 1980-luvulla. Mitä tiedetään talon ja sen nimen historiasta? 577 27.1.2015 Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren. Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127. Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Etsin tietoa ja lukemista koskien kyläidentiteettiä ja paikallisyhteisöjä. Löytyisiköhän mitään? 470 4.10.2014 Hei! Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa. Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat. Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Teen Jyväskylän yliopistoon lisensiaattitutkimusta sota-ajan vaikutuksesta lapsuuteen ja olen sitä varten pyytänyt muutamia kainuulaisia vanhuksia kertomaan… 819 18.4.2013 Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim. Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972) Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903) Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001) Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996) Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun...
En tiennyt mistä voisin tätä kysyä, joten yritän täällä... Milloinkohan Nurmijärven, Klaukkalan ja Rajamäen kirjastot on perustettu? En löydä asiasta tietoa… 1074 2.5.2012 Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984. Lähteet: Nurmijärven pitäjän historia III Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 1940 18.10.2011 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Löytyykö (ja mitä) seuraavien (paikka)kuntien historiaa käsitteleviä kirjoja lainattavaksi Espooseen Ison Omenan kirjastoon : - Säräisniemi - Kemi /… 1251 10.1.2011 Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä: Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933. Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Tervehdys, Asuessani täällä Espossa en voi aina pistäytyä Kuortaneeen kirjastossa, mutta voitteko antaa pari vinkkiä. Kun suvullani on paljon liittymäkohtia… 1189 9.1.2009 Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...