Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan…

Kysytty
2.10.2011

Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan kartanoiden torppien ja torppareiden historiaa vv. 1700-1939.
Mitkä jo julkaistut tutkimukset olisivat kenties hyödyllisiä tutustumis-kohteita marraskuussa 2010 tällä palstalla jo annettujen t-tutkimusten
lisäksi? Onko uusia t-tutkimuksia julkaistu ko. ajankohdan jälkeen?

Vastaus

Vastattu
5.10.2011
Päivitetty
13.5.2018

25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:

- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)

7 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kiitos lisätiedoista. Nämä ovat yleisteoksia, jotka olen hankkinut jo tutkimusta aloittaessani ja sen kuluessa. Etsin nimenomaan yksittäisiö kuvauksia, muisteluja ja kertomuksia Sysmän Voipalankylän kartanoiden torpista ja torppareista. 110 torpan asukashistoria on nyt pääaisassa selvitetty rippikirjojen ja Asutuksen yleisluettelon ym. vastaavan materiaalin pohjalta lähtien vuodesta 1539, päätyen nykypäiviin. Nyt tarvitsisin "lihaa" tuon vuosiluku- ja henkilöluettelon ympärille.

Hieman, ehkä sivupolkua, mutta vuonna 1561 Matti Niilonpoika Sysmän Voipalasta
on merkitty Angesselkä nimisen erämaa-alueen omistajaksi. Alue sijaitsee saman nimisen järven länsipuolella ja oli kooltaan noin 1200 ha. Asujaksi on merkitty Peer
Mårttensson. Jos on selvinnyt oliko Matti Niilonpoika Voipalan kartanon poika,tai
mistä Peer Mårtensson oli kotoisin. Lisäksi 1655 tilan omistajaksi merkitty Matti Maununpoika. Jos edellämainittuja tietoja tai mahdollisia lähteitä löytyy, olisin
niistä tosi kiitollinen

"Afhandling Geograpfisk och Historisk om Sysmä socken" (kirjoittaja Herr Gadd, Pehr Adrian (1792))

Kirjassa on mm. hyvin yksityiskohtainen kuvaus Sysmän elinoloista. Sisällysluettelo on sivulla 5.

"Afhandling Geograpfisk och Historisk om Sysmä socken" (kirjoittaja Herr Gadd, Pehr Adrian (1792))

Kirjassa on mm. hyvin yksityiskohtainen kuvaus Sysmän elinoloista. Sisällysluettelo on sivulla 5.

"Afhandling Geograpfisk och Historisk om Sysmä socken" (kirjoittaja Herr Gadd, Pehr Adrian (1792))

Löytyy netistä http://urn.fi/urn:nbn:fi:fv-11988

Hei, meillä on maalaus, jonka takana lukee Ilolan kartano, Sysmä. Taulun on maalannut Mikko Halkilahti. Ilmeisesti kuvassa on aittarakennus.

Angesselkäläinen (5.11.2013)
Sysmän Voipalan kylän kuninkaan tilojen, torppien,torppareiden ja kartanoiden historiikkini on pikkuhiljaa valmistumassa. Kuninkaan tilojen haltijoiden joukosta löysin Matts Nilssonin, josta ilmeisesti kyselit. Hän oli ensin tila Voipala 8:n omistaja vv. 1543-1559 ja sitten tila 7:n (1560-1588) eli kuolemaansa saakka.
Tilalla seurasivat hänen poikansa Bengt Mattsson (1589-1619), Jöran Bengtsson (1620-83) ja tämän lapset Mårten sekä Agneta. Vuonna 1646 tilasta tuli Arvid Henrikinpojan verotila ja 1650, kun hänet aateloitiin Tandefeltiksi ja hänestä tuli Voipalan ja Hovilan kartanoiden herra Sysmän Voipalassa, tila siirtyi hänen omistukseensa rälssinä.
Toivottavasti vastaukseni saavutta Sinut vaikka se tulee näin pahoin myöhästyneenä.

Hei, onko Voipalan kylän kartanoiden, tilojen ja torppien henkilöhistoria mahdollisesti saatavissa jostakin. Minua kiinnostaa nimenomaan ajanjakso vuodesta 1880 eteenpäin. Isoisäni isän perhe liikkui silloin alueella ja päätyi Hovilan kartanon Piekkolan torppaan 1990-luvun lopulla.

Hei Keijo,

Alkuperäisen kirjoittajan (harmi kyllä nyt jo edesmennyt) toistakymmentä vuotta kirjoittama kirja aiheesta on tulossa, lesken ja muun perikunnan jatkamana. Tämä julkaistaneen toivottavasti vielä tämän vuoden puolella.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.