paikallishistoriat

57 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voisitteko kertoa Pielisjärven kunnansairaalan historiasta? 73 Parhaiten tietoa Pielisjärven kunnansairaalasta taitaa löytyä teoksesta: Martiskainen, Jouko, et al. Kuvia ja muistikuvia Lieksasta. (2021; s. 78-81). Sen mukaan ensimmäinen sairasmaja rakennettiin Pielisjärvelle 1898. Finna-palvelusta löytyy tästä rakennuksesta vanha kuva, joka on kenties 1930-luvun alusta: https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1452156?sid=4764259937 Tässä kuvassa on tuo Mähköltä edelleen löytyvä talo, joka toimi 1972 asti sisä- ja kulkutautisairaalana, ja vuoteen 1979 saakka vuodeosastona.Toinen kunnansairaala valmistui Pielisjärvelle vuonna 1932. Funkkistyylisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Lindegren, ja se toimi lähes 50 vuotta sairaalana. Tämäkin rakennus löytyy edelleen Lieksasta, osoitteesta Koski-...
Löytyykö jostain tietoa vanhoista kioskeista? Käymme perheeni kanssa väittelyä, oliko joskus suurinpiirtein 80- ja 90-lukujen taitteessa kioski Lohjalla,… 83 Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Löytyykö historiateoksia, joissa käsitellään jälleenrakentamista ja elämän elpymistä Isovihan jälkeen? Erityisesti kiinnostaa Kajaanin ja Kainuun seutu. Myös… 55 Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Haluaisin lainata/lukea kirjan Ahlaisten historia, jonka on kirjoittanut Ulla Heino. Miten se tapahtuu? 113 Ulla Heinon kirjoittama Ahlaisten historia (1979) on pääkaupunkiseudulla lainattavissa Helka-kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta tai Museoviraston kirjastosta. Helmet-kirjastojen kokoelmiin teos ei kuulu. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A… Voi lukea teoksen myös digitoituna. Digitoidut teokset aukeavat alla olevista linkeistä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Ahlaisten+historia%22&type=A…
Miten toimi lehmänkurkkulamppu, jota ennen savupirtissä käytettiin? 126 Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä. Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.    Lähteitä:  Suomen murteiden sanakirja Yle (2010) Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta  Ilkka (1938)
Moikka. Missä on kuvattu sarja Harjunpää ja kylmä kuolema osa 2? Näyttää ihan Mustikkamaalta. 510 Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.   areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Olen 1950-luvun kristiinankaupunkilainen ja asuin kaupungissa varhaisteinivuosinani vajaat viisi vuotta. Kävin Kristiinankaupungin yhteislyseota… 481 Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa. Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos. Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat vuosikerrat ovat...
Littoisissa, Turun lähellä, on aikoinaan (ainakin 40-luvulla) ollut Aaltosen kauppa. Missä osoitteessa tuo kauppa sijaitsi? Siellä on ilmeisesti teiden nimet… 431 Littoisten historiaa voi etsiä jopa kolmen kunnan alueelta. Osia Littoisista on kuulunut Kaarinaan, Lietoon ja Piikkiöön. Wikipedia Etsin Finna-tietokannasta kirjoja Littoisten historiasta. Niistä saattaisi selvitä tuon kaupan historia. Finna hakutulos Niistä kannattaisi tutkailla ainakin kahta Erjanti, Erkki: Littoinen sanoin ja kuvin sekä Jutikkala, Eino ; Nikander, Gabriel:Suomen kartanot ja suurtilat II Finna palvelu löytää myös Littoisten karttoja eri vuosilta. Niistä voivat selvitä teiden aiemmat nimet. Finna hakutulos Paikallishistorioita löytyy aina isompien kuntien nimillä eli Liedon, Kaarinan ja Piikkiön.    
Huomenta, haluaisin saada kirjan Vanha Saarijärven historia, mutta se on vain Saarijärvellä. Voinko saada sen teidän kautta tänne Jyväskylän pääkirjastoon?… 267 Tarkoitatkohan teosta Vanhan Saarijärven historia (tekijöinä mm. Reino Kallio ja Matti Huurre)? Tästä teoksestä löytyy vuoden 1972 ja 1987 painokset myös Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Voit tehdä siihen maksuttoman varauksen.
Mistä Verlan kylä on saanut nimensä, onko sanalla "Verla" jokin merkitys? 537 Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681  muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan.  Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Löytyykö lounais-hämeen historiaa käsitteleviä teoksia? 161 Joitakin kirjoja Lounais-Hämeen historiasta löytyy . Alla kirjoja ja linkki hakupalvelu Finnaan, josta selviää, missä kirjastoissa kirjat ovat.  https://www.finna.fi/ - Lounais-Hämeen entisyyttä / Esko Aaltonen ; [toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck] (1953) - Kotiseutulukemisto : Lounais-Häme (1955) - Lounais-hämeen esihistoria / Pohjakallio Lauri - Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa : maakuntamuseon opas / Salo Unto (1959) Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Alla linkki sivuille, joista löytyy tietoa Kirkes-kirjastojen kaukolainaamisesta: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle     
Onko olemassa kirjaa joka kertoo Kurhilasta ja minkä niminen? 239 Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993). Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997). Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
Kysymykseni koskee Jorma Keräsen kirjaa Talo Paltamon Mieslahdessa. Onko sitä saatavana ja missä? 178 Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin. Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Onko Mouhijärvestä kirjoitettu muuta historian kirjaa? 550 PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia: Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989 Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008 Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa. Sastamalan historia. 1,1, EsihistoriaSastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosaSastamalan historia. 2, 1300-1860Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Helsingin Kallion kaupunginosan historia 1118 Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki):   http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki):  https://bit.ly/2oL4OMo Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on tutkittu paljon, sitä...
Olen hiljattain muuttanut, ja koska haluan päästä uuden kotipaikkani henkeen kysyisin minkälaisia kirjoja on olemassa Helsingin Oulunkylästä? 450 Helsingin Oulunkylän kaupunginosaan ja sen historiaan voit tutustua esimerkiksi seuraavien teosten parissa.   Anja Kervanto Nevanlinna: Vanhan Oulunkylän kerrostumat (2014) Maunu Harmo: Vihreä idylli : Oulunkylä – Åggelby (1987) Vireä idylli : Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (toimittaja Heikki J. Eskelinen, 2005) Pauli Saloranta: Oulunkylän kotikaupunkipolut: Kantakylä, Mäkitorppa, Veräjämäki (2014) Tito Colliander: Lapsuuteni huvilat (kirjailijan muistelmasarjan ensimmäinen osa, 1973)   Ainoa Oulunkylään sijoittuva kaunokirjallinen teos Helmet-kirjastojen kokoelmissa  näyttäisi olevan Katariina Sourin Polku (2012)   Suosittelen käyntiä Oulunkylän kirjastossa. Voit tutustua siellä olevaan Oulunkylä-kokoelmaan, josta löydät myös...
Löytyykö Helsingin kirjastoista teosta "Perhojokilaakson historia"? 328 Etsimänne teos on ilmeisesti Heikki Junnilan kirjoittama ja Perhonjokilaakson kuntien vuonna 1987 julkaisema teos Perhonjokilaakson historia : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historia 1860-luvulta 1980-luvulle. Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja tällä hetkellä se on saatavilla Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa. Teoksen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla. http://www.helmet.fi/fi-FI Perhonjokilaakson historia on lainattavissa myös Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista, Museoviraston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Teoksen saatavuus em. kirjastoista on helposti tarkistettavissa esimerkiksi Finna.fi-palvelun avulla. https://www.finna.fi/
Löytyykö Kotkan kirjastosta teosta Kotkan historiasta? Jotain yleisteosta. 457 Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta: -Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953. -Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955. -Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999. -Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002. -Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960. -Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Haeskelen tietoa Kirjakkala-nimisestä kylästä ja ruukista, joka sijaitsee Lounais-Suomessa lähellä Teijoa. Teijosta on paljonkin materiaalia, mutta löytyykö… 688 Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta. Toinen on Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen. ja toinen Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.). Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin. Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…) Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Löytyisiköhän jostain Sastamalan pitäjän historiaa n. 1920-30 taitteista tai 1980-luvulta lähtien? Onkohan jotain Jutikkalan kirjoittamaa? 496 Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=sastamala&argType1… http://linda.linneanet.fi/F/ILXK7CTD3UCLUB1KD5TJ1R6A27K8NAVQITM3NDL77TD…