| Onko olemassa teosta, jossa vertailtaisiin suomalaista ja eurooppalaista sosiaaliturvaa keskenään? Esim. lapsiperheiden saamia taloudellisia tukia tai esim… |
726 |
|
|
|
Näistä teoksista voisi olla apua:
Kari, Matti: Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa (5. p., FINVA 2008)
Kuivalainen, Susan: Toimeentulotuki Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa : vertaileva tutkimus kolmen Pohjoismaan toimeentulotukijärjestelmistä Britannian ja Hollannin järjestelmien valossa (Turun yliopisto, 1999)
Kuivalainen, Susan: A comparative study on last resort social assistance schemes in six European countries (Stakes, 2004)
Lisää teoksia voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sosiaaliturva ja kansainvälinen vertailu.
|
| Perikunnan jäsenistä osa haluaa myydä jakamattoman pesän omistaman kiinteistön. Kiinteistön myytiä varten tarvitaan pesän osakkailta suostumus ja valtakirjat… |
3573 |
|
|
|
Teoksen Asiakirjamallit (9. p., Talentum, 2008) mukaan kiinteistön myyntiä koskevassa valtakirjassa ei välttämättä tarvita todistajia.
Todistajien henkilöllisyyttä koskevia rajoituksia ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Riittänee, että todistajat eivät ole kuolinpesän osakkaita.
|
| Tarvitsisin Suomen postimerkkilehden numerot 3/1987 (s. 155) ja 1/1992 (s. 14). Onko ko. numeroita jossain? |
491 |
|
|
|
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
|
| Miten löytäisin kirjaston tietokannasta aikakauslehtien ja Helsingin Sanomien artikkeleita asiasanahaulla? Haluaisin löytää tietoa blogimarkkinoinnista, joten… |
1269 |
|
|
|
HelMet-tietokannasta ei valitettavasti pysty etsimään lehtiartikkeleita, koska lehtien sisältöä ei asiasanoiteta.
Lehtiartikkeleita pystyy kuitenkin etsimään kotimaisten artikkelien viitetietokanta Artosta https://finna.fi Myös artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy tietoa kotimaisten aikakaus- ja sanomalehtien sisällöstä. Aleksi on käytettävissä kirjastoissa.
Vantaan kaupunginkirjaston tiedonlähteet-sivulta http://kirjasto.vantaa.fi/tiedonlahteet/index.php?page=4 löytyy luettelo erilaisista hyödyllisistä artikkeli- ja lehtitietokannoista.
|
| Etsin kirjastositaatteja. Haluaisin niitä suht paljon alkuperineen kaikkineen. Olispa kiva, jos löytyisi. |
1865 |
|
|
|
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana... |
| Onko saatavilla elämäkertoja säveltäjiltä Alan Hovhanessilta ja Cyril Scottilta? |
319 |
|
|
|
Valitettavasti näistä säveltäjistä ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista suoranaista elämäkertaa. Musiikin kansainvälisissä tietosanakirjoissa on kuitenkin ainakin artikkelin säveltäjien elämän perusvaiheista. Tikkurilan kirjastosta löytyy New Grove Dictionary of Music and Musicians -hakuteos, jossa on tällaiset artikkelit englannin kielellä.
Teoksessa 20/20 (Duckworth, William) näyttäisi olevan myös kappale Hovhanessista. Tämä kirja löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta.
Grove-tietosanakirjan verkkoversiossa on Hovhanessin kohdalla tällainen lista artikkeleita, jotka lienevät aika hankalasti tavoitettavia:
O. Daniel: ‘Alan Hovhaness’, Bulletin of American Composers Alliance, ii/3 (1952), 3
A. Rosner: Analytical Survey of the Music... |
| Haluaisin varata kirjan, mutten pääse sitä varaamaan sillä minulla ei ole mitään PIN-numeroa. Olen saanut kortin 2004, mutten ole sitä juurikaan käyttänyt… |
712 |
|
|
|
Hei !
Kirjastokortit vanhenevat noin kolmessa vuodessa eli niiden tiedot häviävät rekisteristä.Pin-koodia tarvitaan kun käyttää kirjastoa www.helmet.fi kautta, siellä voi itse mm muuttaa korttinsa tietoja, etsiä aineistoa ja varata, myös lainausautomaatilla kysytään koodia. Uuden kortin ja samalla pinin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
|
| Onko teillä lainattavissa kävelysauvoja ryhmälle? |
1463 |
|
|
|
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
|
| Minkä arvoinen on hopeinen 2 markkaa 1867? |
6281 |
|
|
|
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan vuoden 1867 hopeista kahden markan kolikkoa on kahta tyyppiä. 1867 I on koeraha, jonka tunnuspuoli on tyyppiä 1866. Sitä on kaksi tunnistettua kappaletta ja sen arviohinta on 80 000€ (kuntoluokka 1). 1867 II on jälkilyönti, tunnuspuoli tyyppiä 1870. Sitä on kuusi tunnistettua kappaletta ja sen arviohinta on 40 000€ (kuntoluokka 01).
Koska kolikko on arvokas, kannattaa arvioituttaa se vielä asiantuntijalla. Kirjastosta voitte lainata keräilyoppaan Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen.
|
| Voinko valtuuttaa aviomieheni hakemaan minun kortilla varatut kirjani? Vai onko minun jatkossakin tehtävä varaukset hänen kirjastokortilla, jotta ne saa… |
1150 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä voi aviopuolisosi hakea varauksesi kortillasi, kunhan vain kirjoitat hänelle valtakirjan. Valtakirjassa on oltava päiväys ja allekirjoitus, joten joka kerta on kirjoitettava uusi valtakirja. Toki voitte edelleen varata kirjat miehesi kortille, jolloin hän pystyy lainaamaan kirjat. Forssan kirjastoissa on omat kaukolainasääntönsä, mutta ilmaista kaukolainaaminen ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti.
|
| Minkä arvoinen on 1 markka 1929 |
6494 |
|
|
|
Vuoden 1929 markka on nikkeliä. Kirjassa "Suomen rahat arviointihintoineen 2008" sen arvoksi on laitettu 3 - 30 euroa. Arvo rippuu kuntoluokituksesta ja tarjottavista määristä. Kirjassa "Suomi 2009 : rahat ja setelit 1811-2009 arviointihintoineen" vuoden 1929 markka on arvioitu 7 - 25 euron arvoiseksi.
Lisätietoja voit katsoa esim. osoitteessa http:www.numismaatikko.fi/
|
| Mitä tarkoittaa paikannimenä Kolhi? Jämsän kunnassa löytyy paikannimi Kolhi. On Kolhinselkä Eväjärvellä jne. Onko nimi saanut nykyisen muotonsa kenties… |
2066 |
|
|
|
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
|
| Saako näitä teoksia lainattua kirjastoista? ISO/IEC TR 9126-2:2003 2003-07-09 Software engineering -- Product quality -- Part 2: External metrics ISO/IEC… |
810 |
|
|
|
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
|
| Onko näitä dokumentteja nähtävissä tai lainattavissa kirjastoista? ISO/IEC TR 9126-2:2003 2003-07-09 Software engineering -- Product quality -- Part 2:… |
816 |
|
|
|
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
|
| Kirjastonhoitaja! Kun olen laittanut kirjoja koriin ja avannut oman korini, kuinka saisin kirjat varattua? |
715 |
|
|
|
Varaus tapahtuu aina kirjan täysistä tiedoista, joten kun olet avannut korin, saat esille teosten saatavuustiedot, mutta sinun on otettava vielä esille teosten täydet tiedot napsauttamalla erikseen niiden nimiä.
|
| Lainasin kirjastosta 90-luvun alussa lähtemättömästi mieleen jääneen rautakautiseen Suomeen (Hämeeseen) ja Ruotsiin sijoittuvan romaanin, jota en kuitenkaan… |
888 |
|
|
|
Sirpa Tabetin kirjat Tähkäyö ja sen jatko-osa Hämärän lapset kertovat suomalaisesta kyläyhteisöstä rautakauden aikaan.
|
| Osaisittekohan sanoa mistä kirjasta on kyse? Ilmeisesti kyseessä on lasten satukirja, itse luimme kirjaa ala-asteella joskus kolmannella luokalla 80-luvulla… |
1131 |
|
|
|
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen kirjoittama lastenkirja Puuhiset.
|
| Mikä on Eleanor Estesin kirjan "Tyttö tuulispää" alkuperäinen nimi? Ja onko "Tuulispää ja pikkuveli" sen jatko-osa? |
1708 |
|
|
|
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
|
| Haluaisin tietää Australian kansallislaulun Walzing Matilda suomenkieliset sanat. Ensimmäinen kertosäe menee jotenkuten: "Reppuni rakkain, taakkani armain,… |
7809 |
|
|
|
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
|
| Mitä tarkoittaa sana kesä? Vanha kansa sanoi, että kesä loppuu juhannukseen. Kyllähän kesä jatkuu mielestäni siitä vielä pitkään. Onko sanayhteyttä kesä,… |
3993 |
|
|
|
Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.
Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika... |