Vaasa

Viimeisimmät vastaukset

495 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on nimen Eevert / Eevertti alkuperä, tarkoitus ja koska on nimipäivä 3321 Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9. Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan. Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Haluaisin tietää nimestä Viljami Sulo Juhani nimestä alkuperän, nimen tarkoituksen ja koska on nimipäivä samoin nimestä Onni ja liittyykö luontoon. Kiitos 820 Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien. Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908. Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes...
Onko teillä oppikirjoja? Esim. Fotoni 1 (fysiikka) tarvittaisi. Näin sitä joskus, mutta nyt kun selasin, niin sitä ei löyty. 418 Kirjastossamme on myös oppikirjoja mutta kysymääsi Fotoni 1 kirjaa ei meillä ole. Mikäli haluat, se voidaan tilata sinulle jostain muusta kirjastosta. Kaukolainan hinta on 2 euroa yleisistä kirjastoista ja kaukolainapyynnön voit tehdä joko netin kautta tai lähikirjastossasi.
Kuinka digikehtiä pääsee lukemaan ?. Systeemi on ilmeisesti muuttunut. 427 Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä. Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Mitkä kuuluivat EU:n jäsenvaltioon vuonna 2008? 505 Ulkoasiainministeriön ylläpitämän Eurooppatiedotuksen kotisivuilta löytyy tietoja Euroopan unionin jäsenmaista vuosittain ja unioniin liittymisvuosista http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92654#.URC…
Missä osoitteessa toimi Vaasassa "Otto Kinberg" 1900-luvun alussa? Kangaskauppa & damskrädderi. Löytyykö firmasta tai kauppiaasta muutakin tietoa? 4569 Vasa Adressbok vuodelta 1898-1899 kertoo, että kauppa sijaitsi "Thiléns gård vid salutorget". Thiléns gård puolestaan sijaitsi osoitteessa Vaasanpuistikko 11. Samassa osoitekirjassa on muuten kaupan kokosivun mainos.
Millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia Vaasassa oli 1920-luvulla tarjolla lukion suorittaneille ruotsin- tai suomenkielisille? 1185 Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille. Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Kirjoitan tieteellistä artikkelia Grimmin satujen (alkuperäisestä Kinder- und Hausmärchen) suomennoksista ja niiden vastaanotosta Suomessa. Onko teillä… 668 Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999. Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius. Raija Jänice ja Oili Suominen...
Onko kirjastossa mahdollista tehdä 8 mm kasetista dvd-levy? 399 Valitettavasti tällaiseen meillä ei ole laitteita.
Mistä sukunimi Putaala tulee? 911 Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa. Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella. Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. - Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Löytyykö Vaasan kirjastoista L.M. Montgomeryn Perinnön jakajat? Olen itse etsinyt Venny verkkokirjastosta, mutta ei lötynyt. Kiitos vastauksesta! 1068 Kyllä kirja on Vaasan kaupunginkirjastossa ja tätä kirjoittaessa hyllyssäkin kahdessa toimipisteessä, Suvilahdessa ja pääkirjastossa. Kirjan nimi on Perinnönjakajat, eikä Perinnön jakajat, siksi et ole sitä Vennystä löytänyt. Saatavuus Venny-verkkokirjastossa: http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…
En ainakaan löytänyt Vennystä kirjaa Geshe Rabten: Tiibetiläisen munkin elämä (Edition Rabten 2011). Olisiko se mahdollista saada kirjastoon? Jos on, saisinko… 446 Tilaamme Vaasan kaupunginkirjastoon kyseisen kirjan ja laitamme sinulle varauksen siihen.
Tiedustelen löytyykö kirjastostanne kirjoja lukion ruotsin kurssille? Blom,Kaunisto ym Kirjat ovat: Galleri kurs 1 ja Galleri grammatik 369 Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Olen kiinnostunut "Lapuan noita" Sanna Fossista ja mietin löytyisikö mistään häneen liittyvää kirjallisuutta? 3787 Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta: https://kirjasto.vaasa.fi/ Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Paljonko maksaa 2MW:n kokoisen tuulivoimalan pylväs sekä tuuliturbiini? 7691 Tarkkaa hintatietoa on hankala löytää. Mikko Immosen selvitystyön mukaan tuulivoimalan investointikustannukset megawattia kohti olisivat (v. 2010) n. 2,940 €. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista koostuu tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista. Generaattori vastaa vain 7,5 % tuulivoimalan kokonaiskustannuksista. (Mikko Immonen: Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa. Selvitystyö, 2010) www.teknologiateollisuus.fi/file/12419/Immonen.pdf.html Tuulivoimalan hinta riippuu mm. siitä, millainen turbiini halutaan ja minne se rakennetaan. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat keskimäärin 5-10 kertaa suuremmat kuin maalle rakennettavan. (Aartikkeli Tuulen isännät, Suomen Kuvalehti 2012 :12)...
Kysymys heräsi lukiessa vaasalaisen, 1945 syntyneen ja neljän kansakouluvuoden jälkeen oppikouluun päässeen Pekka Puskan elämäntarinaa. Hän kertoo, ettei… 392 Ikävä kyllä kyseisestä aiheesta ei löydy enempää tietoa lähteistämme, kuin aiemmassa vastauksessamme teille annoimme. Suosittelen, että käännytte Vaasan opetus- ja kasvatusviraston puoleen. Toivottavasti heiltä löytyy aiheesta paremmin tietoa.
Eräs sukulaiseni esiintyi Tuulilasi - ohjelmassa joskus 60-luvun alussa. Onko näistä ohjelmista nauhoja ja miten voisin ko. ohjelman nähdä? Ohjelmaa veti… 606 Voisit tiedustella haluamasi ohjelman tilannetta Yleisradion arkistomyynnistä. Yhteystiedot: http://ohjelmat.yle.fi/arkistomyynti/mita_arkistomyynti
Miksi teidän sivustot on niin sekavat ,että meidän vanhojen on tosi vaikea löytää sitä mitä haluamme. Toivottavasti uusi systeemi ,jota olette tekemässä on… 577 Tiedottajamme Susanna Saari vastaa kysymykseesi seuraavasti: Kiitos palautteestasi. Ilmeisesti tarkoitat sivustolla Venny-verkkokirjastoamme. Olemme ottamassa syksyllä käyttöön uuden verkkokirjaston, josta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja helpon käyttää. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo aina verkkokirjaston käytössä. Toivomme saavamme mielellään palautetta myös uudesta verkkokirjastosta.
Mitä tarkoittaa nimi Asser ja mistä se on peräisin? 4698 Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Täydennys äskeiseen (suurten ikäluokkien oppikouluun siirtyminen Vaasassa): Montako kansakoulua ja oppikoulua kaupungissa oli Pekka Puskan ikäluokalle?… 2784 Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu. Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu. Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...