| Missä Helsingissä synnytettiin vuonna 1900? Sukulaiseni muutti kesäkuussa ko vuonna Helsinkiin ja synnytti saman vuoden lokakuussa terveen tytön. En löytänyt… |
567 |
|
|
|
Vuonna 1900 helsinkiläinen tehdastyöläinen synnytti todennäköisimmin Kätilöopiston sairaalassa. Vuonna 1878 valtion ylläpitämän Helsingin yleisen sairaalan synnytysosasto siirtyi Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä alueella sijaitsevaan puutaloryhmään, Kätilöopistoon, jossa laitos sijaitsi aina 1960-luvulle saakka.Vuorimiehenkadun synnytyslaitoksella vallitsevasta tilanpuutteesta alkoi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä esiintyä runsaasti valituksia, mutta ahtauden vuoksi esitetyt kunnallisen synnytyslaitoksen perustamissuunnitelmat eivät olleet toteutuneet. Sairaanhoidollisten palvelujen kysyntää vastaamaan perustettiin vuosisadan lopulla useita yksityissairaaloita. Ne olivat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä, mutta niitä... |
| En löydä Play-kaupasta e-kirjastoa!? |
237 |
|
|
|
Sovelluksen julkaiseminen Play-kaupassa on viivästynyt eikä e-kirjaston Android-sovellus ei ole vielä ladattavissa.E-kirjasto | Kansalliskirjasto |
| Miksi Hepskukkuun NMKY-kappaleessa N lausutaan "en", eikä "än"? Video: https://www.youtube.com/watch?v=zTbjLOem2Qg Puolet suvustani on Pohjanmaalta ja tuli… |
339 |
|
|
|
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY... |
| Mistähän löytäisin nuotit D. Scarlattin pianokappaleeseen Sonata in A Minor K 59 (L 241). Esim Spotifyssa albumissa "Horowitz plays Scarlatti". Haluaisin… |
103 |
|
|
|
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci... |
| Mahtaako jossain lipussa olla tällaisia värejä, tuli mieleen katsellessa serpentiiniä pöydällä. |
277 |
|
|
|
Lähimmäs oheisen kuvan väriyhdistelmää osunee Azerbaidžanin lippu (kuunsirppi ja tähti vain puuttuvat punaisesta "raidasta"). |
| Onko seuraavaa Omar Khaijamin ajatusta suomennettu ja jos on, niin kuka ja milloin? “The Moving Finger writes; and having writ, moves on." |
284 |
|
|
|
Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä. |
| Miten vuonna 1905 matkustettiin Helsingistä Viipuriin? Pääsikö junalla Helsingin asemalta suoraan? Jos matkustustapa oli juna, kuinkahan paljon matka maksoi?… |
299 |
|
|
|
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta... |
| Jääkiekon suomenmestaruuden voittopokaalista sanotaan näin: ”Voittajajoukkue saa voitetun finaalin jälkeen jäälle aidon Kanada-maljan, minkä jälkeen se… |
289 |
|
|
|
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet.... |
| Olen etsinyt isäni minulle laulamaa laulua joka menee näin murteellisesti: Voi Ruurikki 'romoboi ja Rossija parkaa, kun Kamimura niiden päälle niemen takaa… |
138 |
|
|
|
Tätä laulua on etsitty aiemmin, tässä linkki vastaukseen:https://www.kirjastot.fi/kysy/tormasin-netissa-vanhaan-suomalaiseen-kansanlauluun?language_content_entity=fi |
| "Suru, joka ääntä vaille jää, raskaan sydämen saa särkymään." Sitaatti on käsittääkseni Shakespearen Macbethistä. Miten mahtaa kuulua alkuperäinen englannin… |
195 |
|
|
|
Kysymyksen Shakespeare-sitaatti on Matti Rossin vuoden 2004 Macbeth-suomennoksesta. 1982 Rossi käänsi samaisen säkeen seuraavasti: "Sanaton murhe särkee kuiskeellaan / ahdistetun sydämesi".Tämä Macbethin 4. näytöksen 3. kohtauksesta peräisin oleva lainaus "-- the grief that does not speak whispers the o'er-fraught heart and bids it break" kuuluu Paavo Cajanderin tulkitsemana " -- suru, joll' ei kieltä / Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä!"; Yrjö Jylhä puolestaan suomensi sen näin: " -- murhe vailla kieltä / sydämen murtaa, pakahduttain mieltä." |
| Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla pidettiin edellisen kerran Vaasassa, tarkemmin sen kupeessa Mustasaaren eli Korsholman puolella, vuonna 1998. Kuka piti… |
129 |
|
|
|
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007 |
| Noin 6 vuotta sitten on ilmestynyt kirja, jossa on kuvattu eri sukupolvien suomalaisia miehiä ja taustoitettu syitä siihen millaisia isiä he ovat olleet ja… |
130 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Petteri Eerolan ja Johanna Mykkäsen toimittama Isän kokemus (Gaudeamus, 2014)? |
| Muistan karjalaisen isoäitini monasti maininneen, kun olimme lopettaneet ruokailun, että nyt on yksi ruoka taas valehdeltu. Yritin etsiä netistä löytyykö… |
284 |
|
|
|
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka... |
| Mikä kappale soi Punttikomedia elokuvan lopussa? |
520 |
|
|
|
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939 |
| Esivanhempien määrän laskeminen |
438 |
|
|
|
Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti Dimensio on julkaissut Hannu Korhosen artikkelin Esivanhempien matematiikkaa, joka selvittää kyseistä ongelmaa. Suoraviivainen potenssilasku antaa tuloksen, jossa esivanhempien määrä ajassa taaksepäin mentäessä kasvaa rajattomasti. Vajaassa tuhannessa vuodessa esivanhempien laskennallinen määrä ylittäisi jo koko maapallon silloisen väestömäärän. Tämä on tietenkin mahdotonta.Korhosen mukaan virhe tapahtuu siinä, että todellisuudessa esivanhemmat ovat esivanhempia monia eri sukulaisuuslinjoja pitkin. Samat henkilöt esiintyvät siis moneen kertaan sukupuussa, jolloin tuloksensa pitkällä aikavälillä on enemmän verkkoa kuin puuta muistuttava rakenne.Artikkeli on luettavissa internetissä: https://... |
| Mikähän kirja tää on? |
102 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Jane Johnsonin Neidonryöstö (WS Bookwell, 2009).Kustantajan esittelyteksti kuuluu näin: "Julialla on ollut vuosia kestänyt suhde naimisissa olevan Michaelin kanssa. Nyt on tullut eron aika, ja Michael antaa Julialle jäähyväislahjan, joka muuttaa hänen elämänsä. Se on kirjontaopas 1600-luvulta, ja sen on omistanut aikoinaan nuori neito nimeltä Catherine Ann Tregenna eli Cat. Cat kirjoitti kirjan marginaaleihin merkintöjä elämästään, ja Julialle paljastuu pikkuhiljaa huikea tarina Catista, jonka marokkolaiset merirosvot kaappasivat kokonaisen eteläenglantilaisen seurakunnan mukana. Julia kiinnostuu Catin tarinasta niin paljon, että matkustaa Rabatiin lomamatkalle, ja hänelle käy kuten Catille 400 vuotta aiemmin: hän... |
| Luin lapsena (1988-1995) satukirjaa, jossa oli mustavalkoiset piirretyt kuvat. Kirja ei ollut kuvakirja. Kirjassa prinsessa eli maassa, jossa oli paljon… |
116 |
|
|
|
Etsitty kirja on Tapio Aaltosen Prinsessa Kiharaisen seikkailut Suoramaassa (Karas-Sana, 1985)."Tämän kirjan seikkailuissa kohtaavat toisensa jäykät suoramaalaiset ja kujeilevat kippuralaiset. Viimeiseen saakka he ovat vältelleet toisiaan, mutta mitä tapahtuu, kun Kippuramaan prinsessa joutuu vahingossa Suoramaahan?" |
| Kuinka mahtaa jatkua... Yksinäisin,arin ihminen saapi ystäväkseen lintusen,jos ei lintuakaan löytyis tyytyis mieli kedon kukkasiin ellei karuin keto… |
101 |
|
|
|
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille. |
| Oskar Merikanto on säveltänyt vuonna 1902 laulun Skogduvors Toner (alkuperäinen kirjoitusasu Skogsdufvors toner), johon sanat on kirjoittanut Jenny Blicher… |
288 |
|
|
|
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi... |
| Mitä tarkoittaa vetro sonoro? (juomalasien yhteydessä) |
163 |
|
|
|
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833 |
Kysy kirjastonhoitajalta