| Mikä on suomen suurin ötökkä? Täälä lähistöllä sammakko jäi auton alle ja heitin sen vetiseen ojaan. kasvien seasta uiskenteli esiin HIRVEÄN iso kuotiainen… |
1566 |
|
|
|
Euroopan suurin kovakuoriainen on tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus), mutta sitä ei esiinny Suomessa. Meidän suurikokoisista kuoriaisistamme isoin on sarvikuonokas, joka kookkaimmillaan voi olla viisisenttinen. Elinympäristön ja petomaisen käyttäytymisen perusteella todennäköisin ehdokas havaituksi ötökäksi lienee keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis).Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset (suomenluonto.fi) tamminkainen (tammihärkä) - Lucanus cervus | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus keltalaitasukeltaja - Dytiscus marginalis | Tunnistus | Suomen Lajitietokeskus |
| Kenen runo on Kun nuoruuden aika on ruusuinen ja riemuinen sen joka puoli... |
502 |
|
|
|
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita. |
| Yritän muistaa lukemaani tarinaa. Kyseessä joko romaani tai novelli novellikokoelmassa. Hahmo (ehkä löytöretkeilijöiden/tutkimusmatkailijoiden lapsi?) päätyy… |
153 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sami Tabellin Matireia (Aviador, 2019). Esittelyteksti ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. |
| Haluaisin löytää Marzi Nymanin konsertissaan esittämän Arvo Turtiaisen runon |
226 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Arvo Turtiaisen runo Kaikki tämä riitti minulle. Se on julkaistu mm. seuraavissa kokoelmissa:Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1964Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 |
| Lakkaako kukkien meden tuotanto pitkien hellejaksojen aikana? Muistelen kuulleeni että jolleivät kasvit saa vettä, meden tuotanto keskeytyy kolmen päivän… |
505 |
|
|
|
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä... |
| Mikä karjan kutsulaulu on tunnarina Sadan vuoden sankarit- ohjelmassa? |
579 |
|
|
|
Tunnusmusiikissa käytetty arkistoäänite kuulostaa Pasi Jääskeläisen esittämältä "Lypsäjän laululta" (1904):https://www.doria.fi/handle/10024/66417 |
| Laulusta "Peipon/Peipposen pesä" on kaksi sanoitusta. Keiden sanoitukset ne ovat ja milloin kirjoitetut? Ensimmäinen linkki, jossa äitini laulaa lasten kanssa,… |
853 |
|
|
|
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.... |
| Ennakkoäänestyspaikkoja on rautatieasemilla, kouluilla, kunnanvirastoissa ja -kirjastoissa, yliopistosairaalan aulassa, liikuntahallissa, yliopiston ja… |
152 |
|
|
|
Vaalien toimittamiskustannuksista vastaavat pääsääntöisesti oikeusministeriö ja kunnat.Kuntien vastuulla on järjestää sellaiset äänestyspaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa. Valtio maksaa kunnille korvauksen vaalien järjestelyistä aiheutuneista kustannuksista eli siitä, että ne järjestävät äänestyspaikat ja tarvittavan henkilöstön. Yleensä vaalijärjestäjiltä ei peritä tilavuokria.Vaalien toimittamiskustannukset - Vaalit Eduskuntavaalien hintalappu valtiolle on 16 miljoonaa euroa – Kunnat huolehtivat myös ennakkoäänestyspaikoista, joista ei yleensä tarvitse maksaa vuokraa | Kaleva |
| Missä runokirjassa on Claes Anderssonin runo suomeksi "Det finns en väg som ingen gått före Dig" |
396 |
|
|
|
Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996). |
| Milloin Psyko elokuva lähetettiin ensimmäisen kerran Suomen televisiossa? |
383 |
|
|
|
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Missä kokoelmassa Pentti Saaritsalla on runo, jossa hän muistinvaraisesti siteerattuna kirjoittaa: Mitä muuta onni on, kuin melkein valmis onnettomuus olimme… |
87 |
|
|
|
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki. |
| Olen ymmärtänyt, että Ivan Turgenevin kirjalle Isät ja pojat aikoinaan kirjoitettiin ikäänkuin vastine, toinen kirja, joka kritisoi Turgenevin teosta. Se on… |
106 |
|
|
|
Kyseessä lienee Nikolai Tšernyševskin Mitä on tehtävä? : kertomus uusista ihmisistä. |
| Minkälainen tauti mahtaa olla vanhoissa sukutauluissa oleva tauti nimeltä lung.entz? |
175 |
|
|
|
"Lung.entz" tulee saksankielisestä sanasta Lungenentzündung, joka tarkoittaa keuhkokuumetta. |
| Kun lehmää lypsetään käsin, sitä lypsetään aina lehmän oikealta puolelta. Mutta miksi? Edes maatalojen emännät eivät ole osanneet perustella minulle tätä. … |
717 |
|
|
|
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen... |
| Mitä äidinkielen (suomen) oppikirjoja tamperelaisissa kouluissa käytettiin maailmansotien välisinä vuosikymmeninä? Setälän kielioppi muistetaan nimeltä, mutta… |
114 |
|
|
|
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin... |
| Ttyttö, joka pystyi matkustamaan ajassa koskettamalla tauluja |
169 |
|
|
|
Kyseessä on ruotsalaisen Finn Zetterholmin Lydian salaisuus : matka maalausten taakse (Otava, 2007).Lydian salaisuus | Kirjasampo |
| Suomisen perhe-elokuvat olivat oikeamielisten ihmisten ihannekuvia. Mutta missä taloudenhoitajatar Hilda (mainio Siiri Angerkoski) söi muun perheen… |
181 |
|
|
|
Tavallisimmin kotiapulaiset aterioivat keittiössä korjattuaan herrasväen ruoka-astiat ja loput ruoat.Suomisen perhe -elokuvien kuvaamassa maailmassa eletään tavallaan vielä sotienvälisen ajan sääty-yhteiskunnassa, missä "parempien" perheiden kodeissa odotettiin ilman muuta olevan palvelusväkeä edes yhden palvelijan verran. Palvelijat olivat palkollisia, "alempaa" säätyä isäntäväkeen nähden. Tilanne oli mitä suurimmassa määrin kysymyksessä ounastellun kaltainen: kenellekään ei tullut mieleen, että kotiapulainen olisi voinut aterioida perheen kanssa samaan aikaan samassa pöydässä. Sitä paitsi, isäntäväen ruoka-aika oli kotiapulaisen kannalta työaikaa: hänen tuli huolehtia tarjoilusta ja olla sillä tavalla "läsnä" ja saapuvilla.Erinomaisia... |
| Onko tietoa minkä niminen on lastenkirja, joka kertoo akasta ja rotista, jotka asuvat samassa talossa? Olen lukenut kirjaa lapsille 1980 luvulla. |
119 |
|
|
|
Kyseessä lienee Tamasin Colen Hys! Hiirenhiljaa!Hys! Hiirenhiljaa! - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi) |
| Kenen kirjoittama runo? "Kevät on sulla, siis leivona lennä, joutsenna soutele selkää. Ylhäällä anna sun laulusi mennä, elon ulapoit' älä pelkää." |
224 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on viides säkeistö J. H. Erkon runosta Juhannusnuoriso. |
| Onko norjalaisen Maja LUNDEn "Bienes historie" (Mehiläisten historia, The history of bees) käännetty italiaksi - jos, niin mikä on teoksen nimi? |
250 |
|
|
|
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org |