Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1001–1020.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Oululaisen hapankorppu sama tuote kuin Lantmännen Cerealin Finn Crisps? 370 Finn Crisps on Lantmännenin mukaan ollut valmistuksessa vuodesta 1952, Oululaisen hapankorput vuodesta 1955. Ne ovat hyvin samantapaisia tuotteita, mutta eivät kuitenkaan täsmälleen samoja: niiden ainesosat ja ravintoarvo poikkeavat sen verran toisistaan, ettei niitä täysin samoina tuotteina voi pitää.  Vaasan hapankorput sen sijaan eivät juurikaan näytä eroavan Lantmännenin vastaavista – valmistuksen aloitusvuosikin (1952) täsmää. Oululainen Hapankorppu 740 g - Oululainen.fi Original 200 g | FINN CRISP Vaasan Hapankorppu 400 g – Vaasan
Pihlajan ja orapihlajan sukulaisuus 185 Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Erilaisissa artikkeleissa ja verkkosivuilla mainitaan Ernst Hemingwayn todenneen, että “There are only three sports: bull fighting, motor racing, and… 179 Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn...
Joskus kauan sitten oli tapana sanoa kohteliaasti "tehkää hyvin", kun tarjottiin/annettiin jotain, pyydettiin istumaan jne. Sanonta on melkoa kankea ja… 845 Kohtelias kehotus "Tehkää hyvin!" pohjautuu ruotsinkieliseen ilmaukseen "Var så god!" siinä missä sen nykyään tutumpi käännöskin "Olkaa hyvä!". Sille, miksi oleminen on tässä muuttunut tekemiseksi, en tutkimistani lähteistä kuitenkaan onnistunut löytämään selitystä. Nykysuomen sanakirjan mukaan "tehdä" esiintyy tässä yksinkertaisesti merkitykseltään kalvenneena. Kaupan kassalla voidaan kysyä "Paljonko se tekee?" sen sijaan, että sanottaisiin "Paljonko se on?" (Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja). Voisi kuitenkin kaiketi ajatella, että kun on esimerkiksi tarjottu jotain tai kehotettu istumaan, on odotettu sen johtavan jonkinlaiseen tekemiseen tai toimintaan. "Tehkää hyvin!" on siis ikään kuin kehotus toimia niin...
Minulla on etsinnässä eräs käsityöohje ja kaipaan apuanne. Ohje on yksivärinen naisen neulepaita, jonka pitkissä, mahdollisesti hieman leveissä hihoissa on… 104 Olisikohan kyseessä ehkä numeron 2/2003 Nuo ihanat puserot pitsihelmoineen. Tässä on esitelty useita yksivärisiä puseromalleja, joista yhdessä on salmiakkipitsikuvio sekä helmassa että hihansuissa.
Paikallishistoria Tampereen Takahuhti-Irjala 327 Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Mistä mahtaa olla peräisin sanonta "rikas tyttörukka"? En ole kuullut, että vastaavaa kuvausta olisi esitetty miehistä. 297 Sanonta "rikas tyttörukka" lienee lainaa englanninkielisestä ilmauksesta "poor little rich girl". Näytelmäkirjailija Eleanor Gates julkaisi tämän nimisen kolminäytöksisen näytelmän vuonna 1912. Ensi-iltansa se sai tammikuussa 1913. Vuonna 1917 siitä tuli elokuvaversio, jonka pääosaa näytteli Mary Pickford. Irving Cummingsin ohjaamassa vuoden 1936 uudelleenfilmatisoinnissa pääroolissa nähtiin Shirley Temple. Suomessa Cummingsin elokuvaa esitettiin nimellä Rikas tyttörukka. Samaa nimeä käytettiin myös 1987 julkaistusta Charles Jarrottin elokuvasta Poor little rich girl : the Barbara Hutton story.Ilmausta "poor little rich girl" popularisoi ja sen kehkeytymistä vakiintuneeksi sanonnaksi edisti myös sen niminen Noel Cowardin kirjoittama...
Mistä teoksesta löytyy L. Onervan runo, joka alkaa seuraavasti: "Jokainen joka täältä pois nukkuu vie mukanaan ajan historiaa Jokaisen myötä iäksi hukkuu… 191 Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Osaavatko vuosia keskikaupungilla pesineet lokit kalastaa? Jos niin kuinka kaukana oleville järville ne lentävät ruokaa hakemaan ellei ihan pesän lähettyvillä… 114 Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Onko suomenkielistä esittäjää ja suomenkielellä esitettynä Steve Wonderin kappaletta Part Time Lover 482 Part-time loverin on suomeksi levyttänyt ainakin Kari Värri & Bamperos. Stevie Wonder -tulkinta Vanhaan taloon löytyy vuonna 1986 julkaistulta esittäjänsä nimeä kantavalta albumilta.Kari Värri & Bamperos – Kari Värri & Bamperos (1986, Vinyl) - Discogs
Mikä runo, jossa kerrotaan Saatoin sinut asemalle jamär asfaltti tuoksui, lopussa on sanat: ota sydämeni sen parempi luonasi 134 Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Mikä tämä on? Onko haitallinen? 203 Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. 
Katseltiin mökillä vanhoja valokuvia lasten kanssa ja lapset kiinnittivät huomionsa asiaan, jota itse en ole koskaan älynnyt ihmetellä: erittäin monessa… 225 Annamari Vänskän kirja Muodikas lapsuus taustoittaa merimiesasua ja sen suosiota seuraavasti: "Merimiesasu on yksi klassisimmista ja globaaleimmista lastenmuodin tyyli-ikoneista. -- Syytä siihen, miksi asusta tuli muodikas, ei tiedetä tarkkaan, mutta ainakin muutamalla seikalla lienee ollut vaikutusta. Asusta tuli Yhdysvaltojen merivoimien virallinen univormu vuonna 1813 ja Ison-Britannian vuonna 1857. Samoihin aikoihin vuonna 1846 kuningatar Victoria oli teetättänyt merimiesasun pojalleen, tulevalle kuningas Edward VII:lle. Kun kuva pojasta puvussaan tuli julkisuuteen, merimiespuvusta tuli nopeasti suosittu poikien ja tyttöjen asu, ja puvun värit, sininen ja valkoinen alkoivat symboloida merta, rantaa, vapaa-aikaa ja vapautta. 1800-luvun...
Tuleeko kuikka aina samalle ns. omalle järvelle keväällä ? 258 Kuikkapari on uskollinen pesimäpaikalleen. Se pysyy mielellään samalla järvellä ja omalla lahdelmallaan vuodesta toiseen eli kuikat tulevat reviirilleen takaisin, jos ne vain ovat hengissä ja paluu on mahdollista. Tämä on todistettu lintujen kaulakuvioiden perusteella: vaikka kaikki kuikat näyttävät nopeasti katsottuna samanlaisilta, niiden kaulakuvioissa on eroja.Lähde: Juha Laaksonen, Tarkka haukka ja muita lintuja
Tiimalasia käytettiin kirkoissa papin saarnan mittaamiseen. Kuinka tiimalasi mittasi aikaa? Käännettiinkö laseja vuorotellen, vai yhtä aikaa? Oliko laseissa… 311 "Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Luin koulussa keskikoulun lukukirjoja. Niihin oli koottu erilaisia tekstejä. Muun muassa nuoren pojan kertomus saksalaisten miehityksestä Reininlaaksoon. En… 134 Muisteltu kertomus lienee Alphonse Daudet'n kokoelmaan Maanantai-tarinoita sisältyvä Viimeinen opetustunti : pikku elsassilaisen kertomus. Maanantai-tarinoita sisältää Daudet'n kuvauksia "elsassilaisten elämästä [Ranskan ja Preussin] sodan aikana iloineen ja suruineen".Viimeinen opetustunti oli mukana WSOY:n Oma lukutaito -sarjan 8. kirjan osiossa Kirjailijat kuvaavat sotaa uutena suomennoksena nimellä Viimeinen koulupäivä, varustettuna selittävällä johdannolla "Entäpä jos jonakin päivänä kävisi niin kuin kävi Itä-Ranskassa vuoden 1871 jälkeen... Siellä on Elsass-Lothringenin maakunta joutunut saksalaisten haltuun...". 
Mikähän on tämä hirsimökistä löytynyt ötökkä? 179 Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Kirjastonhoitajan osaaminen ei riitä varmaan lajitunnistukseen, mutta kuvassa voisi kenties olla jokin kukkakärpäslaji. Niiden yhdennäköisyyttä voi arvioida niinikään Ötökkätiedon sivuilla: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=22.
Minkä lintulajin on tiedetty munivan eniten munia kerralla maailmassa? 235 Tavallisimmin eniten munia kerralla munivaksi linnuksi mainitaan meillä Suomessakin elävä peltopyy (Perdix perdix), jonka pesässä munia voi olla jopa kaksikymmentä – joidenkin lähteiden mukaan tätäkin enemmän. Joidenkin vesilintujen pesistä voi löytyä tätä suurempiakin munamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että samaan pesään on voinut munia useampi naaras.Millä linnulla eniten munia? (suomenluonto.fi) These Animals Spawn the Most Offspring in One Go (nationalgeographic.com) Grey partridge - Fascination Wildlife Grey Partridge (Perdix perdix) Dimensions & Drawings | Dimensions.com
Muistan peruskoulu ajoilta, 1980-luvun alkupuolelta, Anna-Liisa Haakanan nuortenkirjat Ykä Yksinäinen ja Ykköstyttö. Muistelen tuolta ajalta myös kirjaa, joka… 257 Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Millaisia vaatteita käytettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kylpylöissä Suomessa? 197 Suomalaisesta kylpyläkulttuurista on julkaistu useita kirjoja, joista asiaa kannattaa tutkia. Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät : kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014)Tommila, Päiviö: Helsinki kylpyläkaupunkina 1830-50-luvuilla (Helsinki-seura, uusi painos 1982)