| Kuinka kauan flunssa- ym pöpöt säilyvät kirjaston kirjoissa?!? Joudumme sairauden takia olemaan tarkkana. |
5799 |
|
|
|
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen... |
| Tarttuuko haukottelu, ja jos tarttuu mistä se johtu? Miksi me ylipäätään haukottelemme? |
3187 |
|
|
|
Haukotuksesta on olemassa hyvin vähän varmaa tietoa. Se on erikoinen hengitysrefleksi, jonka syytä ei tiedetä.
Tutkija Miiamaaria Kujala on väitöskirjassaan Social perception and cognition - processing of gestures, postures and facial expressions in the human brain (2010) esittänyt, että haukotuksen tarttumisen taustalla on "aivojen tunnetietokoneeksi" kutsutun mantelitumakkeen toiminta. Haukottelevien kasvojen havaitseminen aktivoi ohimolohkon alueita. Mitä heikompaa mantelitumakkeen aktivaatio on havainnon aikana, sitä enemmän tuntee tarvetta haukotella itse katsellessaan haukottelevia kasvoja. Haukottelu ei tartu suun aukomisesta, joten kyseessä ei ole pelkkä peilautumisreaktio, vaan aivoaktivaatio on yhteydessä havainnoitsijan... |
| Haluaisin tunnistaa erään sadun. Siinä on nainen, joka on lumottu sammakoksi, mutta muuttuu aina välillä takaisin ihmishahmoon. Tällöin hän voi tehdä erilaisia… |
1578 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas kaivatuksi saduksi voisi olla Rudolf Koivun Sammakoksi noiduttu prinsessa.
Sadun alussa kuningas antaa kolmelle pojalleen kullekin kullatun jousen ja nuolen ja käskee heidän ampua nuolensa umpimähkään. Minne nuoli putoaisi, sieltä olisi jokaisen haettava itselleen puoliso. Nuorimman kuninkaanpojan osaksi koituu liitto ruman sammakon kanssa.
Sadun edetessä kuningas antaa poikien nuorille rouville tehtäviä. Heidän pitää paistaa kakku ja kutoa yhdessä yössä suuri seinäverho. Yön tultua sammakko muuttuu tytöksi ja palvelijoidensa avulla suoriutuu annetuista tehtävistä: kuningas pitää sammakon aikaansaannoksia parhaina. Lopulta kuningas käskee järjestää pidot, joihin poikien on tultava vaimoineen. Nuorimman pojan... |
| Miten taipuu etunimi Aika? Aikan vai Ajan? Aikalle vai Ajalle? |
1520 |
|
|
|
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
|
| Voiko hakutoiminnolla etsiä elokuvia? |
700 |
|
|
|
Kyllä vain. PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_state=normal&p_p_lifec…) voi valita yläosan valikosta aineistolajiksi DVD:n tai videokasetin ja kirjoittaa sitten allaoleviin kenttiin haluamansa hakuehdot. Voi esim. hakea tietyn ohjaajan tai näyttelijän elokuvia, jolloin nimi kirjoitetaan tekijä-kenttään, tai hakea teos-kentällä tietynnimistä elokuvaa. Mikäli tekee laajemman haun vaikkapa asiasanan (eli aiheen) tai vuosiluvun perusteella, dokumentit, musiikin ja muun ei-fiktiivisen aineiston voi rajata pois joko laittamalla vapaahakukenttään luokkanumero 84.2 tai asiasana-kenttään asiansanan elokuvat.
|
| Tänä vuonna huhtikuussa tulee kuluneeksi vuosisata Titanicin uppoamisesta. Olen katsonut Titanic-elokuvan vuodelta 1997. Elokuvasta kysyisin: kuka näyttelijä… |
1665 |
|
|
|
Titanicin orkesterinjohtaja Wallace Henry Hartleyta näyttelee ammattiviulisti Jonathan Evans Jones.
Englanninkielinen artikkeli Evansista: http://www.musicteachers.co.uk/journal/2000-10_evansjones_1.html
Tietoa elokuvan ja todellisuuden vastaavuuksista ja eroista englanniksi: http://www.chasingthefrog.com/reelfaces/titanic.php
Tietoa elokuvasta suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_(vuoden_1997_elokuva)
|
| Onko olemassa satua varpusesta, talitintistä tai punatulkusta? Muistaakseni olen joskus lukenut jonkun varpussadun (kuvakirja) ja talitintistä pidemmän… |
2272 |
|
|
|
Satuja ja kuvakirjoja varpusista:
Fisker, Robert: Petteri putoaa pesästä (WSOY, 1978); Petteri lähtee maailmalle (WSOY, 1979)
Delahaye, Gilbert: Martine ja varpunen (Kirjalito, 1993)
Doney, Meryl: Pieni hätäilevä varpunen (useita painoksia, mm. Arkki, 2006)
Haavio, Martti: Pääskynen ja varpunen (sis. teokseen Haavio: Iloinen eläinkirja, eli, Kaksitoista viisasta mestaria, WSOY 2002)
Lindgren, Barbro: Pikku varpunen (Tammi, 1979)
Omalaatuinen varpunen : japanilainen satu (sis. kokoelmaan Harakan aarre ja muita lintusatuja, WSOY 1999)
Pakkanen, Kaija: Varpusen uusi koti (sis. kokoelmaan Tammen suuri satukirja, Tammi 2002)
Satuja talitiaisista:
Korolainen, Tuula: Tinttirockia (sis. kokoelmaan Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista, Tammi... |
| Voitteko tarkoittaa mitä Anniina tismalleen sanoen tarkottaa...Siis että mitä se tarkottaa hepreaks tai latinaks? Kiitos...Ja tarkottaakse jotain esim oon… |
1186 |
|
|
|
Anniina on venäläinen muunnos nimestä Anna. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean armoa merkitsevästä sanasta "hannah", aivan niin kuin arvelet. Hyvä lähde nimien merkityksen etsimisessä on tällainen kirja: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
|
| Mitä tarkoittavat kirjaimellisesti Saarijärven Paavo-runossa seuraavat sanat: sitkaimmiten, tähkäpää, perkas, silkko?Kiitos. |
13606 |
|
|
|
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää... |
| Haluisin tietää, mitä nimi Anniina tarkoittaa, minkä maalainen se on alkuperältään ja missä muissa maissa on sen nimisiä? Nii ja samat sanat nimistä Henriikka,… |
5806 |
|
|
|
Anniina on suomalainen muunnos venäläisestä nimestä Annina, joka Venäjällä tunnetaan Annan hellittelymuotona. Toisen tulkinnan mukaan se on Annasta ja Ninasta muodostettu yhdysnimi. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä. Almanakassa se on ollut vuodesta 1995.
Henriikka ja sen rinnakkaismuodot Henriika ja Henrike ovat suomalaistettuja muotoja ruotsalaisperäisestä nimestä Henrika. Henrika ja sen miespuolinen vastine Henrik ovat lähtöisin saksalaisesta nimestä Heinrich, jonka osat merkitsevät "kotia" ja "mahtavaa" (saksalaisella kielialueella sen naispuolinen vastine on Henrike, josta tunnetaan myös lyhentymä Heike). Suomessa Henriikan muunnoksia ja lyhentymiä ovat esimerkiksi Henna, Henni, Hinni, Henriina, Hinriika ja Hintriikka.... |
| Löytyykö mistään kirjastosta lainattavaksi nuotit elokuvan Schindlerin lista- teemasta (säveltäjä John T. Williams) sovitettuna pianolle ja viululle? |
1852 |
|
|
|
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen... |
| Murresanaa "morkku" käytetään erisnimenä tarkoittaen yhtä Tampereen ratapihan seudun Tammelan puolen vanhoista rakennuksista. Miten ja milloin sana on tullut… |
2514 |
|
|
|
Seppo Juortamo kertoo Pakinoita Tampereelta nääs -kokoelmassaan (Mediapinta 2010) Rautatieläisten seuratalon eli Morkun vaiheista. Hänen mukaansa nykyistä seurataloa edelsi aiempi, "alkuperäinen Morkku", joka sijaitsi hieman etelämpänä (suunnilleen nykyisen Pendoliinon kohdalla). Vanhan talon jäätyä liian pieneksi uutta ryhdyttiin rakentamaan talkoilla. Uusi talo valmistui vuonna 1905.
Juortamon mukaan alkuperäisen Morkun nimesi rautatieläisten kirjastotoimikunnan sihteeri Pirttijoki, joka oli sitä mieltä, että kaikilla rakennuksilla on yleensä nimi. Sittemmin nimi siirtyi uudellekin seuratalolle, vaikkakaan kaikki aikalaiset eivät ilmeisesti olleet siihen tyytyväisiä.
|
| Ketkä perustivat japanilaisen elokuvastudion Studio Ghiblin? |
1040 |
|
|
|
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
|
| Miten Espanjan pinnanmuodot vaikuttavat asukkaiden elämään (esim. matkailuun ja liikenteeseen ym.) ja millainen on Espanjan elintaso? |
2224 |
|
|
|
Espanja on pinnanmuodoiltaan yksi Euroopan vaihtelevimmista maista. Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja luonnehdinta pinnanmuodostuksesta löytyy arkistostamme: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=819a7bf0-fd8…. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.matkailu-opas.com/espanjan-pinnanmuodot.html.
Vuoristoilla on luonnollisesti vaikutuksensa liikennejärjestelyihin. Erityisesti Espanjan, Andorran ja Ranskan raja-alueella kohoava Pyreineiden vuoristo on keskikohdaltaan vaikeasti ylitettävissä, ja rauta- ja maantiet kulkevat matalampia reunaväyliä pitkin. Espanjassa on kuitenkin nykyään tiheä ja korkeatasoinen tieverkosto. Rautatieverkon kokonaispituus on 15 288 km ja joitakin yhteyksiä liikennöidään... |
| Kuka on, kenen arvellaan olevan, Hannu Salaman 'fiktiivinen' henkilö Kenttäläinen oikeassa elämässä? Entä ketä muita peitenimellä esiintyviä henkilöitä on… |
4323 |
|
|
|
Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä... |
| Miksi vaaleissa ei ole ehdokasta numerolla yksi? |
6210 |
|
|
|
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi... |
| Tampereella on purku-uhan alaisella alueella rautateiden historiaan liittyvä Morkku-niminen rakennus. Onko tietoa nimen alkuperästä; tarkoittaako sana jotakin… |
1510 |
|
|
|
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
|
| Sorjo on myös kylän nimi luovutetussa karjalassa Kurkijoen pitäjässä. Kiinnostaisi kovasti tietää Sorjo-nimen alkuperästä. |
1940 |
|
|
|
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö.... |
| Olisiko kirjoja, jotka käsittelisivät kasvissyöntiä? Etsisin sekä tietokirjoja, että kaunokirjallisuutta. |
1462 |
|
|
|
Kasvissyönnistä löytyy runsaasti tietokirjoja. Tässä joitakin esimerkkejä.
Keittokirjoja erilaisita kasvisruokavalioista:
Caldicott, Chris: Maailman parhaat kasvisruoat (Tammi, 2011)
Hall, Pia: Kausiruokaa kasviksista : 40 ruokaideaa kotimaisista aineksista (Minerva, 2011)
Innanen, Elina: Viiden tähden vegaani : herkkuruokaa kasviksista (Moreeni, 2011)
Kiskola, Marianne: Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle (Tammi, 2008)
Salo, Mea: Hellaton kokki : raakaravintoa kasviksista (Moreeni, 2011)
Vegaanin uusi keittokirja (Like, 2010)
Virtanen, Kaarina: Monipuolinen kasvisravinto (WSOY, 2006)
Näitä voitte hakea lisää PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) esim. laittamalla yläreunan pikahakuun hakusanoiksi "... |
| Mikä on Karmanin kierre? Tai itse asiassa tiedän, että se on korkeiden, metallisten savupiippujen ympärillä oleva korkkiruuvimainen lieve, joka vahvistaa… |
3412 |
|
|
|
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%... |