| Etsin kirjaa, joka käsittelee päässälaskumenetelmiä ja opastaa niiden käytössä. Kirjassa ohjeistettiin ja esiteltiin menetelmiä niin kerto, jako, yhteen ja… |
1836 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvailtu matemaatikko saattaisi olla venäjänjuutalainen Jakow Trachtenberg (1888-1953). Trachtenberg kehitteli päässälaskutekniikkansa seitsemän vuotta kestäneen keskitysleirivankeutensa aikana. Suomeksi Trachtenbergin kirjaa ei ole julkaistu, mutta se on saatavilla esimerkiksi englanninkielisenä käännöksenä (The Trachtenberg speed system of basic mathematics).
http://finna.fi
Suomenkielinen johdatus Trachtenbergin päässälaskutekniikkaan löytyy kuitenkin Michael Schrøderin vuonna 1963 julkaistusta kirjasta Pikalaskenta kuuluisan Trachtenbergin menetelmän avulla.
|
| Kulttuuritilaisuuksiin myydään monesti pääsylippujen asemesta ohjelmia, mikä niiden ero on? Pitääkö esim. jokaiselle perheenjäsenelle ostaa oma ohjelma? |
1667 |
|
|
|
Mikäli tilaisuuteen myydään pääsylippuja, on kyseessä maksullinen tilaisuus, johon jokaiselta tulijalla on oltava oma lippu. Maksullinen ohjelma taas voi olla tarjolla tilaisuuksissa, joihin on vapaa pääsy. Tällöin tulija voi halutessaan tukea tapahtumaa tai esiintyjää ostamalla ohjelman, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällainen käytäntö on usein esim. seurakuntien järjestämissä konserteissa.
|
| Teen pro gradu - työtä yritysvastuullisuudesta ja sen näkyvyydestä mediassa. Aineistoksi olen valinnut kauppalehden, josta näyttäisi löytyvän sopivia… |
625 |
|
|
|
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
|
| Kenen suomalaisen (nais)runoilijan runo alkaa jotakuinkin sanoin: "Kaikki naiset menevät vangeiksi espoolaisiin omakotitaloihin..." (tai sinne päin). Runo on… |
1579 |
|
|
|
Jäljitetty runoilija on Saila Susiluoto. Säkeellä "Naiset menevät vangeiksi kaikkiin maailman espoolaisiin rivitaloihin" alkava runo löytyy Susiluodon 2001 ilmestyneestä proosarunokokoelmasta Siivekkäät ja hännäkkäät, minkä lisäksi se on julkaistu Eino Santasen ja Susiluodon toimittamassa Uusi ääni -antologiassa vuonna 2006.
|
| Olen unohtanut kirjan ja kirjoittajan nimen. Olisin niiden selviämisestä kovin kiitollinen. Kirjailija on nainen ja englanninkielinen ehkä kirjallisuuden… |
807 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Jane Johnsonin Saharan tytär (Tammi, 2011). Kustantajan esittelyteksti kirjan takakannessa kuvailee tarinaa seuraavasti:
Arkeologi-isä jättää Isabellelle perinnöksi mystisen laatikon, jonka sisällä on kirje ja erikoinen pohjoisafrikkalainen amuletti. Isabelle ottaa amuletin mukaansa lähtiessään kiipeilylomalle Marokkoon. Siellä Isabelle joutuu onnettomuuteen, josta hänet pelastaa berberimies Taïb. Yhdessä Taïbin kanssa Isabelle päätyy kaiken mullistavalle matkalle Saharan hiekka-aavikolle.
Mariata kuuluu aavikolla elävään hunnun kansaan, tuaregeihin. Hän elää aikana, jolloin perinteinen paimentolaiselämä on muuttumassa yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi. Voimakastahtoisen ja arvonsa tuntevan Mariatan elämä on... |
| Voisiko loytyä suomenkieliset sanat lauluihin "Sokerilla makeaksi", "Valvo vain" ja "Elämäni mun" (Maija Poppanen elokuvasta) ?? Kiitos!! |
5192 |
|
|
|
”Sokerilla makeaksi” –laulun suomenkieliset sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 15 ja Disney laulukirjasta (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Laulun alkuperäinen nimi on A spoonful of sugar, ja tämän suomennoksen on tehnyt Ulla Renko.
”Valvo vain” –laulun esitys tekstityksineen löytyy YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=G05QqwDxKwk. Laulun alkuperäinen nimi on Stay awake. Laulun esittää Marjorie, joka esittää sen myös Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisessä versiossa (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut).
”Elämäni mun” –laulun löysin vain Maija Poppanen –elokuvan suomenkielisestä versiosta. Laulun alkuperäinen nimi on The perfect nanny. Suomeksi sen esittää Tom Pöysti (http://www.elonet.fi/title/ek2eum/muut... |
| Minulla oli lapsena rakas ja mieleen jäänyt satukirja, joka on vuosien saatossa kadonnut. Olisi kiva lukea sitä omalle lapselleni, mutta en muista kirjailijan… |
1312 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Taru Tolsa-Revon Kenen talo? : satuja ukosta ja akasta (Weilin+Göös, 1980).
"Pieni, pyöreä akka kohtaa tiellä ukon, jolla on hilpeät korvat ja lempeä suu. Siitä hetkestä he päättävät lähteä kulkemaan yhdessä käsi kädessä ja heistä tulee verrattomat kaverukset. Yhdessä he rakentavat talonkin, mutta siitä unohtuu ovi! Ohikulkijat ihmettelevät moista kummajaista, mutta ukko ja akka vain nauraa kihertävät ja kulkevat ikkunasta. Ja hassunkurisia ovat monet muutkin ukon ja akan keksinnöt ja kommellukset, joita heille sattuu yhtenään."
Kirjassa on kaikkiaan 16 satua. Ukon ja akan kolmesta lehmästä kertovan nimi on Akan lehmät.
|
| Etsin Lassi Nummen jouluaiheista runoa, joka alkaa jotenkin näin: "En ihmeistä paljon tiedä..." Runo oli minulla kopiona ja kadotin sen. Runo on pitkä, 3 sivua… |
2349 |
|
|
|
Alunperin Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuonna 1983 julkaistu En ihmeistä paljon tiedä löytyy Lassi Nummin jouluaiheisten runojen kokoelmasta Joulukonsertto : runoja ja puhetta joulun aikaan (Otava, 1987).
|
| Miten tämä Paavo Cajanderin Hamlet-suomennoksen kohta menee? II näytös, kohtaus 2: What a piece of work is a man, how noble in reason, how infinite in… |
1743 |
|
|
|
Paavo Cajander on suomentanut kysymyksessä siteeratun Hamlet-katkelman näin:
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva!
|
| Mikä Simpsonit-televisiosarjan jaksosta mahtaa olla kyse? Kyseisessä jaksossa Bart Simson vie perheensä koiran kouluunsa, mutta se karkaa koulun katon rajassa… |
777 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvailtu Simpsonit-jakso on viidennen tuotantokauden yhdeksästoista jakso Ikävä rehtoria (Sweet Seymour Skinner's Baadasssss Song).
|
| Heippa! Yritän metsästää sellaista kirjaa, jonka luin vuosia sitten ollessani ehkä 12-vuotias. En muista kirjan tai kirjailijan nimeä, ainoastaan juonen… |
1297 |
|
|
|
Lukemasi kirja voisi olla Kariston Kauhujuttu-sarjassa vuonna 1993 ilmestynyt Angela Bullin Toivomushauta.
"Kerrottiin, että Pienokaisen Haudan äärellä lausutut toivomukset täyttyivät. Niinpä Cathy, joka epätoivoisesti tarvitsi rahaa luokkaretkeä varten, päätti yrittää. Hänen toiveensa toteutui, ja hän pääsi töihin vanhaan leipomoon. Mutta miksi kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan kadusta, jonka varrella se sijaitsi? Miksi ihmiset suhtautuivat niin vihamielisesti leipureihin? Ja kuka oli haudan pienokainen, Ann Halliwell, ja miksi hänet oli murhattu?"
|
| Mitä semmoisia lastenkirjoja olisi, missä on kuvituksena kuvia nukkekodista? |
1261 |
|
|
|
Hei!
Löytyi ainakin seuraavat kuvakirjat:
Barklem, Jill: Tiheikön väki -kirjat ( yht. 11 kirjaa)
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda -hiiri-kirjat (yht. 14 kuvakirjaa)
Höglund, Sanna: Torikadun talo: päivä nukkekodissa
Jaques, Faith: Nukkekodin Nelli
Jaques, Faith: Nukkekodin Nellin joulu
Jansson, Tove: Outo vieras Muumitalossa
Jeram, Anita: Niina Nurinnarin
Jeram, Anita: Oljon pannea, Niina Nurinnarin
Krätschmer, Marion: Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri
Lahtinen, Mysi: Taikurien talon joulu
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti: vanhanaikainen taitettava nukkekoti
(näyttämökirja) ja vielä:
Davidson, Susanna: Nukkekoti (kirjassa Prinsessatarinoita tytöille).
Sitten on tietenkin suomalaisia ja englanninkielisiä ohjeita nukkekotien... |
| Mitä nimet Jasmin Eerika tarkoittavat? Ja mistä maista ne ovat peräisin? Olen vain kuullut että Jasmin olisi ranskasta lähtöisin. |
777 |
|
|
|
Nimi Jasmin on saatu hyväntuoksuisen valkokukkaisen koristepensaan jasmiinin nimestä. Sen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin). Kukkasymboliikassa jasmiini on rakkauden ja kauneuden symboli.
Erika, Eerika, Erica, Eriika ja Eriikka ovat kaikki muinaisskandinaavista alkuperää olevan Erikin sisarnimiä eli ne on muodostettu 'yksin hallitsevaa' merkitsevän Erikin pohjalta. Saksankielisissä maissa nimi on yhdistetty myös kanervan tieteelliseen nimeen Erica.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| Mikä on paksuin kirja maailmassa, jos lasketaan kirjan paksuus sivumäärän mukaan? Siis kirja, jossa on kaikista eniten sivuja. Kuinka monta sivua siinä on? |
6765 |
|
|
|
Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
http://www.guinnessworldrecords.com/records-6000/thickest-book-publishe…
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale.
http://news-releases.uiowa.edu/2011/january/012110bigbook.html
http://blog.lib.uiowa.edu/preservation/page/4/
|
| Mitkä tarinat kuuluvat Edward Goreyn kokoelmaan "Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita", siis mitkä ovat kirjan sisältämät alkuperäiset (englanninkieliset)… |
721 |
|
|
|
Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita sisältää seuraavat kahdeksan Gorey-tarinaa: The deranged cousins (Sekopäiset serkukset), The doubtful guest (Kummallinen kyläilijä), Ghastlegrumb tinies (Kalmanmurun kakarat), The west wing (Länsisiipi), The pious infant (Hurskas lapsukainen), The blue aspic (Sininen syltty), The eleventh episode (Yhdestoista episodi) ja The disrespectful summons (Ylimielinen manaus).
|
| Eräs henkilö väittää, että hänen kissansa synnytti normaalisti muutama viikko sitten muutaman poikasen ja sitten viikon päästä vielä yhden pennun. Voiko tämä… |
3295 |
|
|
|
Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa voisi olla kyse superfetaatiosta eli lisähedelmöityksestä. Noin yhdessä tapauksessa kymmenestä naaraskissat ovat parittelunhaluisia tiineyden aikana. Kissojen tiineys kestää yhdeksän viikkoa, ja lisäkiima ilmaantuu tavallisesti 3-6 viikon kuluttua sen alusta. Jos eläin parittelee lisäkiiman aikana, se hedelmöityy jälleen ja kantaa sitten kahta pentuetta, jotka ovat eri kehitysvaiheessa.
Molemmat pentueet kehittyvät rinta rinnan, ja jälkimmäinen on kolmesta kuuteen viikkoa jäljessä edellisen kasvusta. Kun naaras synnyttää vanhemman pentueen, samalla voivat syntyä nuoremmatkin pennut, ja jos niin käy, ne ovat siinä määrin epäkypsiä, että ne lähes aina kuolevat. Jos niiden onnistuu pysyä kohdun sisässä, ne... |
| Minkalaista valoa/lamppua kaytettiin reessa hevosella ajaessa talvella ja kesalla 1800 luvulla? Esim. jos talvella pimeassa ajoi hevosella pitempiakin matkoja,… |
1560 |
|
|
|
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella... |
| Mikä on Vikke nimen alkuperä ja onko yleistä nimipäivää vaikka nimeä ei löydy almanakasta? |
4161 |
|
|
|
Vikke on sekä Viktorin että Ludvigin kutsumamuoto, minkä lisäksi sitä on käytetty ainakin Vilhelmistä johdettujen Vilhon ja Villen lempinimenä. Vikke-nimelle on siis mahdollista esittää monta vaihtoehtoista taustaa ja monta potentiaalista nimipäivää.
Viktor on yleinen muunnelma latinan nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Viktor oli Suomen almanakassa 1700-luvulta alkaen, ja nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassa. Suomenkielisessä almanakassa sitä edustaa Vihtori. Vikke voisi siis viettää nimipäiväänsä Vihtorin päivänä 22. maaliskuuta.
Ludvigin kantanimi on muinaissaksan Chlodowehc, jonka merkitys on 'ylistetty taistelija'. Kansainvälisiä vastineita ovat muun muassa saksan Ludwig, englannin Lewis, ranskan Louis, espanjan... |
| Jos vaimo kuoli lapsivuoteeseen ja lapsi syntyi kuolleena, haudattiinko heidat ei-siunattuun maahan 1800-luvulla? Jos kuoli talvella, voitiinko haudata maahan… |
2634 |
|
|
|
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien... |
| Minua kiinnostaisi seuraavanlainen asia. Miten tekojärvi saadaan tehtyä. Esim. Lokka ja Porttipahta. Vesihän tietenkin otetaan joesta, mutta tehdäänkö… |
3313 |
|
|
|
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole... |