| Omantoiminnanohjaamisen vaikeus. |
585 |
|
|
|
Kysymyksestä ei käy ilmi, millaista ja mihin asiayhteyteen liittyvää tietoa etsitään. Oletan, että oman toiminnan ohjaamisen vaikeuksilla tarkoitetaan tässä lasten oppimisvaikeuksiin, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöihin (ADD, ADHD) tai autismin kirjon häiriöihin liittyviä ongelmia.
Internetistä tietoa löytyy mm. seuraavilta sivuilta.
Tietoa toiminnanohjauksesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sivuilla: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_ne…
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmille suunnattu työkirja pikkukoululaisen oppimisen tukemiseen: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/a87382dfb87d354f3bfe8f6f9c5d1870/1414…
Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat Terveyskirjastossa: http://www... |
| Mitä tarkoittaa monen apteekin nimessä "ensimmäinen", "ensimäinen", "I" , "1."? Ja miksi se toisinaan kirjoitetaan ensimmäinen ja toisinaan ensimäinen - ei… |
1524 |
|
|
|
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun... |
| Minulla olis lapsena kauniisti mustavalkopiirroskuvin kuvitettu pienehkö (noin A5 kokoinen) satukirja, jonka kovat kannet olivat vihertävät. Minusta tuntuu,… |
901 |
|
|
|
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka... |
| 1) Onko seuraavia näytelmiä käännetty englanniksi? Jos on, mitkä niiden englanninkieliset nimet ovat? - Pohjalaisia (Artturi Järviluoma/Anton Kangas) -… |
1151 |
|
|
|
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in... |
| Koitan etsiä yhtä lapsuuteni kirjoista. Lainasin sitä useita useita kertoja äitini kanssa Keuruun kirjastosta. Yksi kirjaston tädeistä osasi tuoda kirjan… |
527 |
|
|
|
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
|
| Kuinka "Päivä on tehnyt kierroksensa" -lause on käännetty Täällä Pohjantähden alla -teoksen englannin käännöksessä (Under the North Star)? Löytyy ilmeisesti… |
1482 |
|
|
|
Richard Impolan Täällä Pohjantähden alla -englanninnoksessa lause "Päivä on tehnyt kierroksensa" on kääntynyt muotoon "The day has come full circle".
|
| Olen kiinnostunut Me Naiset -viikkolehden jatkokertomuksista. Kuinka kauan jatkokertomuksia on lehdessä ilmestynyt? Onko jossakin saatavilla luettelo siitä,… |
1284 |
|
|
|
Me naiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1952. Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin varastosta lehteä löytyy vuodesta 1958 lähtien. Osa vuosikerroista on tosin vajaita. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja tarvittaessa kopioida lukusalissa. Yhteystiedot: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhemmat lehdet löytyvät ainakin mikrofilmeinä Kansalliskirjastosta Helsingistä. Mikrofilmejä on mahdollista käydä lukemassa paikan päällä. Lisätietoa kansalliskokoelman käytöstä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko….
Uudempia, 2010-luvulla ilmestyneitä jatkokertomuksia löytyy Me Naiset -lehden verkkosivuilta (http://www.menaiset.fi/arkisto/jatkokertomukset/1).... |
| Kuinka arvokas on vuoden 1942 viidenkymmenen pennin kolikko? |
2685 |
|
|
|
Vuoden 1942 50-pennistä on lyöty siinä määrin runsaasti, että arviohinta on annettu vain ylimpiin kuntoluokkiin kuuluville kolikoille. 50 pennin kolikosta 1942 on olemassa kahta varianttia, ja arvoon vaikuttaa myös se, kummanlainen raha on kyseessä. Mallien välinen ero on siinä, millainen on kolikon vaakunapuolen s-kirjain ja missä se sijaitsee suhteessa miekan kahvaan. Arvokkaampi variantti on sellainen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa. Vähempiarvoisessa taas on iso "S" etäällä miekan kahvasta.
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -luettelon mukaan virheetön, täysin leimakiiltoinen vuoden 1942 50-penninen, jossa on pieni "s" lähellä miekan kahvaa, on arvoltaan 15 euroa. Toiseksi parhaaseen kuntoluokkaan (ei kulumisen jälkiä,... |
| Onko mitään muistikuvaa tälläisestä Suomessa televisiossa esitetystä elokuvasta? Olin silloin nuori poika, joten elokuva on näytetty varmaan 90-luvun… |
964 |
|
|
|
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
|
| En löydä tietoa mistään sanonnasta "Parempata, parempata ahkeruus ois aikaansaama". Löytyisikö tästä jotain lähdettä, jossa sitä olisi käytetty tai, mikä vielä… |
581 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
|
| Olisin kiitollinen, jos löytäisitte nimen etsimälleni elokuvalle näiden tietojen perusteella. Kyseessä on kotimainen, mustavalkoinen elokuva. Se ei ole kovin… |
744 |
|
|
|
Kyseessä on Hannu Lemisen ohjaama elokuva Valkoiset ruusut vuodelta 1943. Sen pääosia näyttelevät Helena Kara ja Tauno Palo.
Lisätietoa elokuvasta on esim. kansallisfilmografia Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/120963. Sisältöseloste-kohdasta löytyy tarkka juonikuvaus.
|
| Moikka! Etsin erästä mustavalkoista vampyyriaiheista kauhuelokuvaa, jonka katsoin ollessani (liian) pieni. Nimeä en muista, enkä vuotta jolloin sen katsoin,… |
1002 |
|
|
|
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
|
| Miksi laivalle sattuu haveri, mutta ihmiselle haaveri? |
7501 |
|
|
|
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h... |
| Minkälaista ääntä laserosoitin pitää? Kissani havahtuu heti, vaikka pidän osoittimen siltä piilossa. |
1726 |
|
|
|
Laserosoitin saattaa hyvinkin tuottaa ääntä, jonka taajuus on sellainen, että vain eläin pystyy kuulemaan sen. Äänen lähde ei tosin ole silloin itse laser, vaan osoittimeen kuuluva sähköinen virta-ajuri. Ääni ei liioin liity osoittimen toimintaan, vaan syntyy sivutuotteena, ja jotkut osoittimet voivat olla täysin äänettömiäkin.
Tahattomia ääniä voivat tuottaa monet muutkin sähkölaitteet, esimerkiksi jotkut kuvaputkitelevisiot. Niiden tuottama ääni on yleensä sen verran korkea (16 kHz), että lapset ja eläimet kuulevat sen, mutta aikuiset välttämättä eivät, sillä kyky aistia korkeita ääniä heikkenee iän myötä.
Kissan kuuloalue ulottuu kaksi oktaavia korkeammalle kuin ihmisen, ja se kykeneekin kuulemaan esimerkiksi lepakoiden ultraääni-... |
| Mitä sukua hänellä on Pielavedellä koska hänen hauta on siellä?jatkokysymys Pentti Sarpanevasta ? |
1342 |
|
|
|
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
|
| Osaatteko kertoa, kuinka on suomennettu A. Huxleyn kirjan Uljas uusi maailma seuraava kappale: These three words hang in a sign over the Central London… |
694 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
|
| Missä pentti sarpaneva on syntynyt ? |
798 |
|
|
|
Pentti Sarpanevan tuotantoa esittelevän Koko kansan korut -kirjan mukaan Sarpaneva on syntynyt Tampereella.
|
| Etsin kirjaa 90-luvulta (jos muistan oikein). Se oli Lasten oma kirjakerhon kirja ja kertoi kondiittorista/leipurista. Kirjassa oli paljon kuvia kakuista ja… |
933 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja vuodelta 1991, Pirkko Ramadanin Leipuri Ketosen ongelma. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista joko paikan päällä tai verkossa esim. hakukoneen avulla hakusanoilla "leipuri Ketosen ongelma antikvariaatti".
|
| Onko Tampereen Metsossa mahdollista lukea Seura-aikakauslehden numeroita 1970-1980-luvuilta esim. mikrofilmiltä. Haen erästä artikkelia, eikä tarkkaa… |
761 |
|
|
|
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten... |
| Äitini oli oppinut tämän runon lapsena, siis 1920-luvulla. Tekijä ja runon nimi hukassa. Alkaa näin luultavasti: Ja nimenä olemme kuulleet Ilmari ja Antero… |
2125 |
|
|
|
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
|