| Niin Suomessa kuin maailmallakin monet tärkeät kaupungit on perustettu joen varteen. Miksei Vaasa ole joen varrella? |
566 |
|
|
|
Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta.
Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman... |
| Mikä on joskus kirjakuvakkeen paikalla näkyvä pyöreä merkki, vastaava kuin liikennemerkki "nopeusrajoitus päättyy"? |
327 |
|
|
|
Symboli, jossa ympyrän läpi kulkee vinoviiva, on matematiikassa tyhjän joukon merkki. Yleisemmällä tasolla sitä käytetään kieltoa tai jonkin puuttumista ilmaisevana symbolina.
Samantapainen merkki löytyy myös esim. tanskalaisesta ja norjalaisesta aakkostosta kirjaimena sekä geometriassa halkaisijan merkkinä. Kaikissa näissä on kuitenkin typografisia eroja.
PIKI-verkkokirjastossa symboli esiintyy kirjan kansikuvan paikalla, kun kansikuvaa ei ole tietokannassa saatavilla.
Lähteet:
RapidTables.com: https://www.rapidtables.com/math/symbols/Basic_Math_Symbols.html
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%98
|
| Terve! Tampereen Näsijärvellä on Siilinkarin majakka, joka on itseasiassa sektoriloisto. Onko tiedossa, montako kandelaa on tuon kyseisen loiston valon teho? |
862 |
|
|
|
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot |
| Tyttö-/nuortenkirja, joka kertoi nuoresta polkupyörällä kulkevasta puutarhaneuvojasta. Olen lukenut 50-60 luvun vaihteessa. |
156 |
|
|
|
Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958.
Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä. |
| Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… |
390 |
|
|
|
Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin")
Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B) |
| Hakusessa kaksi lasten "kauhu" kirjaa 90-luvulta. Hei, etsin kahta lastenkirjaa joilla tykkäsin pelotella itseäni lapsena. Ensimmäinen oli satukirja, jonka… |
154 |
|
|
|
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa. |
| Kirjailija Enni Mustonen, mikä on Helena sarjan ilmestymis järjestys. Kiitos! |
294 |
|
|
|
Helenasta kertova kirjasarja on nimeltään Vihreän kullan maa, ja sen osat ovat:
1. Mäntykosken Anna. 1987
2. Johannes ja Helena. 1988
3. Mäntyniemen miniä. 1988 |
| Mikä suomalainen kirjalija/kirjasarja? |
431 |
|
|
|
Kaipaamasi sarja voisi olla Johanna Marttilan Helkalan kartano. Sen osat ovat Reipas tyttö saa paikan, Hellitä suitsia, Kati, Helkalan villikot, Helkalan kilpakosijat, Häät Helkalassa ja Näkemiin, Helkala. Sarjassa seurataan ensin kartanon tyttärten Katin ja hänen Matti-miehensä perhe-elämän alkua ja myöhemmin heidän lastensa vaiheita. Perheen vanhin tytär Emmi opiskelee eläinlääkäriksi. Myöhemmin Marttilalta ilmestyi Elämän palapeli -romaani, jonka juoni vastaa kuvaamaasi.
Tietoa Johanna Marttilasta ja hänen teoksistaan Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466.
|
| Olen äidilleni etsinyt tietoa savonmurteella esitetystä runosta (ehkä laulettukin) Jahvetti Turpeisesta, tuloksetta. Äitini muistaa oman äitinsä pukeutuneen… |
659 |
|
|
|
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
|
| Vainio:Lauluja pienokaisille kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi v1921 Mistähän tämän kirjan voisi lainata? |
163 |
|
|
|
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta. |
| Onko Toivo Kärjen kappaleeseen Tähdenlento saatavilla nuotteja? Esittäjinä on ollut mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki. |
420 |
|
|
|
Toivo Kärjen säveltämä ja Lauri Jauhiaisen sanoittama jenkka "Tähdenlento" sisältyy nuottiin "Toivesävelmiä", osaan 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Laulu alkaa: "Näätkö tähtien lentävän iltaisin". Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. |
| Nyt on hukassa yksi kirja. (Siis "hukassa"). En muista nimeä enkä tekijää. Se kertoi lammaslauman tekemästä rikostutkimuksesta, muistaakseni katraan omistaja… |
237 |
|
|
|
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011). |
| Mistä on peräisin sana jokapaikanhöylä? Joku tarjosi Helsingin Sanomain kommenteissa kuvassa olevan selityksen, joka kuulostaa hauskalta, mutta samalla hieman… |
2198 |
|
|
|
Liitteessä esitetty tulkinta "joka paikan höylälle" on mielenkiintoinen ja mahdollinen, joskin ehkä hieman kyseenalainen. Täytyy kuitenkin todeta, että sanontoja ja fraaseja selittävät lähdeteokseni eivät varsinaisesti kerro, miksi kaikista mahdollisista työkaluista tähän sanontaan on päätynyt juuri höylä. No, kenties olennaisinta onkin vain se, että puhutaan jostakin työkalusta - oli se sitten höhlä tai höylä. Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo, että kun sanonnan syntyaikoihin normaalina pidettiin elämäntapaa, jossa "suutari pysyi lestissään" eikä vaihtanut kenkämuottiaan saati sitten uravalintaansa, olivat monista asioista innostuvat ihmiset epäilyttäviä ja ansaitsivat liikanimen "joka paikan höylä... |
| 80-luvun alkupuolella löysin kirjastoautosta kirjan, joka teki minuun suuren vaikutuksen. Siinä lapsi ystävystyi suuren kalan, ehkä rouskun, kanssa. Kala antoi… |
174 |
|
|
|
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan. |
| Mitä tarkoittaa "ryhmä rämä"? |
3368 |
|
|
|
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella... |
| Onko niin, että Yhdysvaltain presidentti ei saa ajaa autoa virka-kautensa päätyttyäkään ja jos, kuinka kauan näin on ollut? |
357 |
|
|
|
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office |
| Miten löydän vinkkejä kauno-, muistelma-, ym. kirjoista, jotka kertovat ja kuvaavat ikäihmisen maailmaa? |
233 |
|
|
|
Muistelmallisia teoksia voi hakea verkkokirjastosta laittamalla hakusanaksi "muistelmat" ja yhdistämällä siihen hakusanan "ikääntyminen", "vanhuus" tai "vanheneminen". Tässä joitakin kirjavinkkejä:
Eskola, Antti: Vanhanakin voi ajatella
Junkkaala, Eero: Näitä polkuja tallaan
Karjalainen, Elina: Koskesta suvantoon
Mazzarella, Merete: Aurinkokissan vuosi
Talvitie, Eveliina: Vanha nainen tanssii
Tervaskannot : kuinka selvitä hengissä ensimmäiset 90 vuotta?
Kaunokirjallisuutta voi hakua laittamalla verkkokirjastoon asiasanaksi "ikääntyminen kaunokirjallisuus" tai "vanhuus kaunokirjallisuus". Myös Kirjasampo-sivustolta (Etusivu | Kirjasampo) löytyy hyvin lukivinkkejä aiheen mukaan. Tässä joitakin mahdollisesti kiinnostavia romaaneja:... |
| Lännenelokuvissa kierii usein katuja pitkin kuvan mukaisia kasoja. Luin, että kyseessä olisi joku kasvi. Kasa voi muodostua aika suureksi. |
1009 |
|
|
|
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho |
| Olen jo vuosien ajan etsinyt yhtä kirjaa mitä meille luettiin usein ala-asteella. Muistan kirjasta kuitenkin vaan pieniä yksityiskohtia niin en ole löytynyt… |
427 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla Aili Somersalon saturomaani "Mestaritontun seikkailut", jossa on velhoja, helmi, näkymättömäksi tekevä "hämäränhuntu" ja kiven sisään vangittu kuninkaantytär, jonka kultaisista hiuksista kudotaan häävaippaa.
Mestaritontun seikkailut -saturomaanin kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
|
| Haluaisin tietää laulusta , jonka sanat alkavat " Nyt paistaa, vielä aurinko paistaa..." Muistaakseni se on esitetty suomeksi ,ehkä 1960-(-70)luvulla… |
682 |
|
|
|
Tarkoitatko mahdollisesti kappaletta ”Makeelta maistaa”, joka alkaa lallatuksen jälkeen: ”Taas paistaa, jälleen aurinko paistaa”? Tämä alkuperäiseltä nimeltään ”Tristeza” on brasilialainen karnevaalisamba, jonka ovat säveltäneet Haroldo Lobo ja Niltinho. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aarno Raninen salanimellä Savinainen. Suomeksi kappaleen levytti Marion (Rung) vuonna 1970.
Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 13. Nuotissa on laulusta kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta