| Kenen runoilijan runosta on (loppuosa) "Olkoon lähtömme niin kuin ei lähtöä oisi. Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. Niin kuin mitään ei jäisi. Ja… |
191 |
|
|
|
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan. |
| Onko tietoa kuka näyttelee Hannu & Kerttu Noitajahti elokuvassa Noitaa jonka Hannu ja Kerttu tapaavat lapsena? |
211 |
|
|
|
Karkkinoitaa näyttelee Monique Ganderton.
https://www.imdb.com/title/tt1428538/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast |
| Kuka (ranskalainen) on kirjoittanut näytelmän Taide |
167 |
|
|
|
Näytelmän Taide kirjoittanut ranskalaiskirjailija on Yasmina Reza.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5abc5b9d-f42f-47e0-806c-3245c434a01b |
| Miten on syntynyt sanonta:Maassa maan tavalla. |
1263 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen... |
| Pitäisi löytää sanat runoon, jossa on mm. ajatus: "Mustarastas tulvan lintu, peltomiehen kaveri", ehkä sellaisenaankin. |
349 |
|
|
|
Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa.
Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä... |
| Mitä tarkoittaa, kun käsinestesaippuan tuoteselosteessa lukee maininta: "haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia vaikutuksia". Eli jos käyttää tätä saippuaa… |
596 |
|
|
|
Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN
https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf... |
| Kenen runoja? |
340 |
|
|
|
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi |
| Haluaisin löytää sadun jossa, muistaakseni, kerrotaan hiiriperheen vijan korjuusta. Sadun opetus: "oma apu on paras apu" |
419 |
|
|
|
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
|
| Kenen runosta? |
309 |
|
|
|
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta. |
| V.A. Koskenniemen runossa "Rannalta" (On suuri sun rantasi autius) mainitaan "villisorsa", jonka valitus kuuluu kaislikosta öin. Onkohan tämän nimisellä… |
1816 |
|
|
|
Koskenniemen "villisorsa" tarkoittanee yleisintä sorsalintuamme sinisorsaa, jota usein nimitetään pelkästään sorsaksi. Kaisa Häkkisen perusteellinen Linnun nimi -teos ei villisorsaa tunne, mutta nimitykseen voi törmätä esimerkiksi riistalintujen tarhausta käsittelevässä kirjallisuudessa.
"Tarhattu sorsa ei ole puhdas sinisorsa, vaan ankan kanssa risteyttämällä saatu tarhamuoto. Meillä on myös pyritty tarhaamaan luonnosta pyydystettyä villiä sinisorsaa, mutta tarhauksen antamat tulokset ovat jääneet selvästi heikommiksi kuin tarhamuunnoksella. Villisorsa on risteyttämällä tuonut oman lisänsä tarhasorsaan." (Jukka Lahtinen, Riistalintujen tarhaus) |
| Mistä tulee sana isokenkäinen? |
983 |
|
|
|
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja) |
| Kenen runo, missä teoksessa? |
1145 |
|
|
|
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa ... |
| Mitkä kustantamot julkaisevat runoja? |
1477 |
|
|
|
Parin viimeisen vuoden aikana runoutta ovat julkaisseet ainakin seuraavat kustantajat:
Atrain&Nord
Avain
Aviador
Basam Books
Docendo
Enostone
Esterin Kirja
Faros
Gaudeamus
Gummerus
Into
Johnny Kniga
Kaarna Kustannus
Kirjapaja
Kirjokansi
Kita
Kosmos
Kulttuurivihkot
Kustannusliike Parkko
Kustannusliike Robustos
Käsite
Like
Lyhyttavara
Mansarda
ntamo
Nysalor-kustannus
Oppian
Otava
Palladium Kirjat
Poesia
Puru-kollektiivi
Päivä
Pääjalkainen
Reuna
Sammakko
Sanasato
Siltala
Tammi
Teos
Täysi Käsi
Warelia
WSOY
Väylä
Lisäksi runoutta julkaistaan paljon myös omakustanteina. |
| Mistä löytyisivät vuoden 1986 yo-kirjoitusten äidinkielen aiheet? Vuosien 1950-1969 aiheet löytyvät Kansallisarkistosta ja vuodesta 2008 Ylen abitreenistä,… |
1558 |
|
|
|
Vuoden 1986 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen tehtävien aiheisiin voi tutustua vaikkapa kirjan Ylioppilasaineita 1986 avulla. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa tätä ei valitettavasti enää ole, mutta muualta Pirkanmaalta kirjaa edelleen löytyy. Tampereella kyseisen vuoden äidinkielen aineiden aiheet voi tarkistaa vaikkapa Spes patriae -matrikkelista, joka sisältää kaikki senvuotiset koekysymykset. |
| Voikko vegaani käyttää villasukkia? |
897 |
|
|
|
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
|
| Kysyisin, onko mitään mahdollisuutta 'pelastaa' mökiltä kaupunkiin tuotuja kirjoja, joihin on pinttynyt nk. 'mökin haju'? |
2223 |
|
|
|
Hajujen poistoa paperista voi kokeilla ruokasoodan avulla. Löytämissäni vinkeissä ruokasoodaa sirotellaan joko sivujen väliin, jolloin se täytyy harjata tai esim. imuroida pois, tai sitten kirja suljetaan tiiviisti muovipussiin ruokasoodan kanssa vuorokaudeksi tai pariksi. Ruokasoodalla on hajuja neutraloiva vaikutus.
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin: https://www.kirjastot.fi/kysy/hankkimassani-kirjassa-on-pistava-tunkkai….
Keskustelua aiheesta mm. seuraavilla harrastuspalstoilla:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=60.75
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11108.html |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
2937 |
|
|
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Runossa kerrotaan laivakapinasta, jossa miehistö laivalla väheni, kulia lyötiin (tai koulutettiin) touvilla, kapteeni otettiin hengiltä ja jouduttiin… |
200 |
|
|
|
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada. |
| Mistä juontaa juurensa ’saada kuparinen rikki’ sanonta. Siis alunperin. Nykyisen merkityksen joukkueen ensimmäinen maali on toki useille tuttu. |
6311 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'." |
| Kenen mahtaa olla tämä aforismi: "Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera työ…" |
385 |
|
|
|
Oikeaanhan tuo arvaus mietelmän lähteestä osuu: se löytyy sivulta 10 Kerttu Wanteen aforismikokoelmasta Ilman naamiota.
"Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera touhu tappaa hengen hedelmät." |
Kysy kirjastonhoitajalta