| Mikä on ollut Virsikirjan painoksen 1886 virsi nro 416? Wikipediaan on listattu osa tämän painoksen virsistä, mutta nro 416 (kuin myös 415, molemmat otsikon … |
255 |
|
|
|
Suomen toisessa yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1886 hyväksytyssä virsikirjassa virsi 416 on Sun, Jesus, armos puoleen.
http://koraali.fi/1886/416.html |
| Uhrattiinko uhrilehdossa hiidelle tai jollekin epäjumalalle? |
288 |
|
|
|
Pakanallisten palvontamenojen uhrilehdoissa uhrattiin ja sinne haudattiin.
Sana "hiisi" on alun perin tarkoittanut juuri uhrilehtoa. Muinaissuomalaisen perheen tai kylän hiisi sijaitsi lähellä asutusta. Se oli rajattu alue. Siellä oli pyhiä puita ja kiviä, ehkä parantavaa vettä pulppuava lähdekin, kuten Sampaan uhrilähde Halikon kirkolta jonkin matkaa pohjoiseen.
Hiisi tarkoitti myös jotakin epämääräistä metsään, uhritoimitukseen tai henkiolentoon liittyvää. Se oli samanlainen metsänolento kuin tapio. Vanha kansa on tuntenut ilmaisun hiidenväki. Tätä metsänväkeä ei pidetty erityisen vihamielisenä, mystisenä kylläkin.
Paavi Gregorius IX määräsi bullalla vuonna 1229, että pakanoiden uhrilehdot oli otettava kirkon omistukseen. Hautaamista... |
| Tyhjästä, tyhjästä on niin paha nyhjästä astu siis auttamaan itse itseäsi. Näin kirjaili kenraali A. Airo vankilassa huopaansa. Mistä (laulunäytelmästä) tämä… |
666 |
|
|
|
Ilmari Turjan kuvauksen mukaan kenraali Airon vankeusaikanaan huopaan kirjailemat sanat olivat seuraavanlaiset:Loimena nukka / kuteena sukka / oma huopa jaaritteli / vaeltajaa maanitteli / nukkumaan / unholaan / unissasi askeleella / olet Ristintaipaleella [näiden kahteen palstaan jaettujen rivien yläpuolella oli vielä signeeraus "1945 AFA"]Airo selvitti säkeiden taustaa Turjalle näin: "Se on muisto piinaviikoilta Valpon sellissä. Minun hermoni oli päätetty murtaa ja pakottaa olemattomiin tunnustuksiin riistämällä minulta kaikki vangin oikeudet. Minulta otettiin pois kello, kynät, paperi, tulitikut, tupakka ja yleensä kaikki, millä hiukankin voisi aikaansa kuluttaa. Kun olin sairaana ja kuumeessa, toi vaimoni minulle tämän huovan,... |
| 100 markkaa v. 1990. Paljonko euroissa 2021? |
4376 |
|
|
|
Suomen Pankin rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1990 100 markkaa vastaa 26,91 euroa vuonna 2021.
Rahanarvolaskuri (rahamuseo.fi) |
| Vanhoissa piiraoksissa Robin Hoodin perässä olevalla Guy… |
290 |
|
|
|
1400-luvulta peräisin olevassa balladissa 'Robin Hood and Guy of Gisborne' (Child-balladi 118A) Sir Guyn asua kuvaillaan seuraavasti: "And he was cladd in his capull-hyde, / Topp, and tayle, and mayne". Capull-hyde tarkoittaa hevosenvuodasta tehtyä kaapua; topp and tayll and mayne ilmaisevat, että vuodassa oli tallella yläosa (topp) eli pää, häntä (tayll) ja harja (mayne). "Korvat" ovat siis vuodan pääosaan kuuluvat hevosen korvat.
https://sacred-texts.com/neu/eng/child/ch118.htm
Louis Rheadin kuvassa 'Robin shoots with Sir Guy' Sir Guyn capull-hyde on esitettynä takaapäin, joten sen yksityiskohdat (korvat, harja ja häntä) ovat selvästi nähtävissä.
https://d.lib.rochester.edu/robin-hood/image/rhead-robin-shoots-... |
| Tapahtuu brittihallinnon aikana. Maharadjan? vaimo ihastuu brittiupseerrin. On kapinointia (sepoy-kapina?). Maharadjan?polttohautaus. Kyseessä ei ole… |
606 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869 |
| Karjalassa Impilahdella on sukunimi Patja. Mistähän tuo sukunimi 'tulee? Ehkei kuitenkaan sängyssä olevaa patjaa! |
775 |
|
|
|
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766. |
| Alkuvuodesta ilmestyi mieskirjailijan romaani (muistaakseni esikoinen), joka oli melko filosofisesti suuntautunut. Jostakin arvostelusta luin (ehkä Hesari)… |
215 |
|
|
|
Tämän vuoden puolella julkaistut uutuusromaanit ovat niin hyvin liikkuvaa aineistoa, etten onnistunut saamaan käsiini potentiaalisista ehdokkaista ainoatakaan, joten jouduin harmikseni jäljittämään kysymyksen romaania kirja-arvostelujen avulla. Tutkimistani lehtiarvosteluista lähimmäs kysyjän ei-sanatarkkaa tekstilainausta päästiin Helsingin sanomissa 5.3. julkaistussa Anna Järvisen "arvoitukselliseksi autofiktioksi" luonnehditun esikoisromaanin Uni viime yönä esittelyssä: "Kaikki tärkeältä tuntuva katoaa herkästi eikä jätä juuri jälkeäkään."
Joudun siis tarjoamaan Järvisen Unta viime yönä, vaikkei se kysymyksessä asetettua ehtoa mieskirjailijasta täytäkään, ja jään odottamaan parempia ehdotuksia kevään... |
| Etsin sanoja lastenlauluun, jonka melodian muistan myös osaksi. Luulisin, että se kertoo Matias-myyrästä, mutta voi olla muukin eläin. Suunnilleen: ”Me myyrät… |
1282 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
|
| Miten jatkuu Aila Meriluodon runo ”kahlasi veteen.....” |
539 |
|
|
|
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia. |
| Löytyykö Nietzschen lapsuuden ajasta / vaikeuksista luettavaa? Tai jonkinlaista analyysia miten se vaikutti koko elämään? |
202 |
|
|
|
Alice Miller pyrkii kirjansa Kätketty avain (WSOY, 1989) luvussa Erään elämänfilosofin elämätön elämä ja teokset (s. 9-68) ymmärtämään Nietzscheä ja hänen filosofiaansa tämän lapsuudenkokemusten taustaa vasten. Tämä on ehkä seikkaperäisin suomeksi saatavilla oleva psykologisesta näkökulmasta laadittu esitys Nietzschen lapsuudesta ja sen vaikutuksista filosofin elämään. |
| Missä maissa on väkilukuun suhteutettuna eniten ja missä vähiten kasvissyöjiä? |
744 |
|
|
|
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know... |
| Mieltä vaivaa elokuva. On varmaan italialainen tai ranskalainen. Siinä perhe ja perheen pikku poika menevät jonnekin huvilalle kesäisin, He pääsevät jotenkin… |
490 |
|
|
|
Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Lastenkirja jossa kukat olivat eläviä |
302 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…). |
| The Infographics Show mainitsi yhessä jaksossaan kidutusmenetelmän "Swedish Drink" tai Suomeksi "Ruotsalainen juoma". Onko tästä mitään mainintaa sillä en ole… |
336 |
|
|
|
"Ruotsalainen juoma" oli - nimensä mukaisesti - ruotsalaisten kolmikymmenvuotisessa sodassa käyttämä kidutusmenetelmä. Yksi varhaisimmista ja havainnollisimmista kuvauksista sen käytöstä sisältyy Grimmelshausenin vuonna 1668 julkaistuun romaaniin Seikkailukas Simplicissimus (suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1950): "Renki kellistettiin maahan; hänen hampaittensa väliin tungettiin kiila, ja sitten kaadettiin hänen suuhunsa kiulullinen haisevaa lantavettä. Sitä he sanoivat ruotsalaiseksi juomaksi -- ." (s. 31, suomennos Werner Anttila)
The Disgusting Swedish Torture Drink - KnowledgeNuts |
| Kuinka korkealta on hypätty maailman korkeimmalta hypätty pellehyppy? Siis veteen ilman esim. turvavaljaita tai laskuvarjoa? Entä mikä mahtaa olla Suomen… |
3845 |
|
|
|
Jos tarkastellaan yksinomaan pellehyppyjä, kukaan ei liene hypännyt korkeammalta kuin suomalainen Matti Myllymäki, joka vuonna 2001 hyppäsi Tamperella epäonnistuneen pellehypyn Ratinan suvantoon 50 metristä. Ennen tätä pellehyppyjen Suomen korkeusennätys oli 32 metriä.
Kovin paljon Myllymäkeä korkeammalta ei ole veteen hypätty ilman pelleilytarkoitustakaan. Tämänhetkinen luotettavasti dokumentoitu ennätys lienee brasilialaisen Laso Schallerin vuonna 2015 hyppy 58,8 metristä. Tätä edeltävä ennätys oli vuonna 1983 hypätty 52,4 metriä.
https://thetouchback.com/the-world-record-high-dive-a-bone-breaking-history-part-1/
https://thetouchback.com/the-high-dive-world-record-a-bone-breaking-history-part-2/
https://thetouchback.com/the-high-... |
| Mikä runo tämä on? Suurin piirtein näin: Mä tiedän, keinoin tuhatkoukeroisin tään rakkauteni (?) muilta peittää voisin, vain sulta en, jos sä loittonet. En… |
358 |
|
|
|
Kysymyksessä muisteltu runo on Eila Kivikk'ahon Tiedän, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Viuhkalaulu (WSOY, 1945). |
| Missä kirjassa mahtaa olla Sakari Topeliuksen kertomus Blåfieldin kihlaus? Olen kuullut, että samaa aihetta on käyttänyt novellissaan muukin kirjailija, kuka? |
172 |
|
|
|
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia. |
| Tunnistatteko henkilön? Kiinnostaisiko historia. Viime vuosisadalla Euroopassa oli NL-USA neuvottelut. Oliko SALT tai jokin, ehkä -70 tai-80 luvulla. Jenkit… |
407 |
|
|
|
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen... |
| Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. |
3810 |
|
|
|
Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P |
Kysy kirjastonhoitajalta