| Tarina, jossa Mikki-Hiiri perii sukulaiseltaan rautatien |
191 |
|
|
|
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03) |
| Muistan lukeneeni 2000-luvulla ala-asteella kirjaa, jossa tyttö ystävystyy koiran kanssa |
334 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Raili Mannisen kirja Renesto Angelico Aragonialainen (WSOY, 2003). Kirjasampo-sivustolla kerrotaan kirjasta näin: "Erilaiseksi itsensä tunteva Hanna aloittaa koulunkäyntinsä Tampereella pienessä alakoulussa Hämeenpuiston kulmassa. Koulusta tulisi iso koetinkivi aralle tytölle ellei Renesto, suuri sekarotuinen puhuva koira asettuisi Hannan suojelusenkeliksi. Hanna saa luvan pitää koiran lemmikkinään, ja Hannan ja Reneston ystävyydestä muodostuu ainutlaatuinen. Kirjassa seurataan Hannan elämää kahden vuoden ajan: kotielämää ja vanhempien vaikeuksia sodanjälkeisessä Suomessa, koulunkäyntiä ja kouluruokailun aiheuttamia traumoja, kesänviettoa maalla, kirjastossa käyntiä, taustana tamperelainen kaupunkilaiselämä 1940-luvun... |
| Etsin kirjaa, jonka nimenä on ehkä jotakin sen kaltaista, kuin Pelastuslautalla yli Atlantin |
239 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https... |
| Mistä löydän tilastotietoa kaikkien miesten ja kaikkien naisten vuosittain tehdyistä työtunneista? |
234 |
|
|
|
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
|
| Olen etsinyt löytämättä venäläisen laulun suomenkielisiä sanoja (sävelmää). Tamperelainen Kanerva-kuoro esitti sitä ainakin 1970-luvulla. Sen suomenkielinen… |
527 |
|
|
|
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on... |
| Tämä voi olla vaikea.. Lapsuuteni kuvakirja, puhutaan 60-luvun lopusta (olen ollut 4-5 v.). Sain kirjan, joka oli kuvakirja, ei satukirja vaan kuvat olivat… |
183 |
|
|
|
Kirjasi kuvaus muistuttaa Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa 47 "Onnellinen perhe", vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmää.
Kirjassa tyttö viettää syntymäpäivää, kakussa on kuusi kynttilää, ja hän saa lahjaksi polkupyörän. Isä menee autolla työhön yhdessä naapurin kanssa. Äidin kotipuuhia kuvataan paljon.
Amerikkalainen alkuteos on nimeltään "Happy Family", tekijöiksi on merkitty Corinne Malvern ja Nicole. Alkuteoksen kuvitusta löytyy näillä hakusanoilla internetistä.
Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa katsoa Kirjasammosta kansikuvia muista Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjoista: Haku | Kirjasampo. |
| Lapsuuden lempikirjasarjassani seikkailivat Hupu, Tupu ja Lupu silloin tällöin myös Aku Ankan ja Roope-sedän kanssa eri puolilla maailmaa. Kirjoissa esiteltiin… |
220 |
|
|
|
Kirjasarja on nimeltään Disneyn iloinen tietolukemisto. Sarja ilmestyi vuosina 1983-1995.
Kiinassa seikkailtiin ainakin kirjoissa Silkkiperhosten maa ja Leijonatanssi. |
| Löytyisikö jostain kirjasta tietoa veriryhmien periytymisestä? Miten esimerkiksi jos isällä oli A+ ja äidillä on AB+, mikä olisi minun veriryhmä? |
1022 |
|
|
|
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia. |
| Neuvosto-Karjalaan 1930-luvulla menneiden maahanmuuttajien muistelmissa esintyy lyhenteen INSNAP (valuutta kauppa) ja MOPRI. (avsutusjärjestö) Mistähän… |
426 |
|
|
|
Ulkomaalaisten ruokahuollosta vastaavaan laitokseen ja sen kauppoihin viitataan suomenkielisissä lähteissä tavallisesti nimellä "Insnap", vaikka korrekti muoto olisi Insnab. Nimi on koostettu sanoista Inostranets snabzheniie ("elintarvikkeita ulkomaalaisille"). 30-luvulla Neuvostoliitossa oli kahdenlaisia kauppoja ulkomaalaisia varten: Insnab ja Torgsin (Torgovlia s inostrantsami, "kaupankäyntiä ulkomaalaisten kanssa"). Insnabissa ostoksia saivat tehdä ne, joilla oli siihen oikeuttava asiakaskortti. Torgsinissa, missä maksu tapahtui valuutalla tai ostokset arvoesineisiin vaihtamalla, sai asioida myös paikallinen väestö.
Mopri-järjestö eli MOPR oli "Kansainvälinen vallankumoustaistelijain avustusjärjestö" (Kostiainen)... |
| Kysyn runoilijaa ja mistä kokoelmasta löytyy |
279 |
|
|
|
1. "Kivi kirjoitti seitsemän veljestä, / Linna puoli joukkuetta, / -- ". - Juice Leskinen, Kutsumus. Kokoelmasta Äeti
2. "oikeastaan / tulit tavallaan äidikseni". - Kari Aronpuro, Sub cálla. Kokoelmasta Saa tulla : tulkintoja ("Marianpäivänä 1996" on runon loppuun liitetty ajanmääre)
3. "Puistossa tapahtui suunnattomia asioita. / Leikin siellä koiran kanssa, / jolla oli silmät kuin lautaset, sadun mukaan, / ja kaamean lautasen kanssa, jolla oli silmät kuin mustekalalla -- ". - Eeva-Liisa Manner, Lapsuuden hämärästä. Kokoelmasta Tämä matka
4. "Eeva-Liisa tuli Rongankadulla vastaan. / -- Varpajaistimme tuoretta lätkää." - Kari Aronpuro, Plejadien ja Haydien välissä. Kokoelmasta Gathandu
5. "Jänis istui maassa / maan tavalla. / -- " -... |
| Luin joskus 2010-luvun alkupuolella dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuvaa nuortenkirjasarjaa - kirjoja oli ainakin kaksi, luultavasti kolmekin. Olen aika… |
381 |
|
|
|
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan. |
| Satutteko tietämään löytyykö jostain nuotteja tai äänitettä Toivo Einar Palmrothin säveltämään ja Reino WE Palmrothin sanoittamaan "Talonpoikaismarssiin"?… |
444 |
|
|
|
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi.... |
| Mikä classinen biisi kyseessä Biisin keskiosassa kuuluu di di di diidi didi diidi didi diidi ? |
3177 |
|
|
|
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikin tunnistuspalveluita. Yksi tällainen sovellus on SoundHound, joka pystyy tunnistamaan myös hyräilyä. |
| Onko jotain hyviä fantasiakirja suosituksia? Ei väliä, onko miehen vai naisen kirjoittama ja onko suomalainen vai ulkomaalainen. Kunhan olisi ihan oikeasti… |
1002 |
|
|
|
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja.... |
| Voisitteko suositella historiallisia suomalaisia romaaneja, samantyyppisiä kuin Kaari Utrion, Johanna Valkaman ja Kristiina Vuoren kirjat? |
1073 |
|
|
|
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin... |
| Etsin elokuvaa, joka esitettiin TV:ssä useita vuosia sitten. Elokuva kertoo Amerikkaan 2. maailmansodan aikana muuttaneesta naisesta, joka joskus 1990- luvulla… |
415 |
|
|
|
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana. |
| Mihin kirjastoihin KIELIKELLO tulee vielä PAINETTUNA versiona? |
212 |
|
|
|
Kirjastonhoitaja tietää pahoitellen kertoa, että vuodesta 2018 Kielikelloa on julkaistu vain verkkoaineistona. |
| Miksi sotilaat ja kuninkaalliset käyttivät peruukkeja 1700-luvulla? Oliko peruukeilla jokin muu symbolinen arvo kuin esim. muodinmukaisuus? |
1833 |
|
|
|
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä... |
| Mihin Helmi Vartiainen (Mirri Sallinen) on haudattu? |
421 |
|
|
|
Tuula Karjalaisen elämäkerta Tyko Sallinen : suomalainen tarina kertoo, että Helmi Vartiainen (Sallinen) haudattiin Malmin hautausmaalle. |
| Montako Helsinkiä pienempää pääkaupunkia Euroopassa on ja mitkä ne ovat? |
291 |
|
|
|
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm |
Kysy kirjastonhoitajalta