| Kysyn runoilijaa ja mistä kokoelmasta löytyy |
321 |
|
|
|
1. "Kivi kirjoitti seitsemän veljestä, / Linna puoli joukkuetta, / -- ". - Juice Leskinen, Kutsumus. Kokoelmasta Äeti
2. "oikeastaan / tulit tavallaan äidikseni". - Kari Aronpuro, Sub cálla. Kokoelmasta Saa tulla : tulkintoja ("Marianpäivänä 1996" on runon loppuun liitetty ajanmääre)
3. "Puistossa tapahtui suunnattomia asioita. / Leikin siellä koiran kanssa, / jolla oli silmät kuin lautaset, sadun mukaan, / ja kaamean lautasen kanssa, jolla oli silmät kuin mustekalalla -- ". - Eeva-Liisa Manner, Lapsuuden hämärästä. Kokoelmasta Tämä matka
4. "Eeva-Liisa tuli Rongankadulla vastaan. / -- Varpajaistimme tuoretta lätkää." - Kari Aronpuro, Plejadien ja Haydien välissä. Kokoelmasta Gathandu
5. "Jänis istui maassa / maan tavalla. / -- " -... |
| Luin joskus 2010-luvun alkupuolella dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuvaa nuortenkirjasarjaa - kirjoja oli ainakin kaksi, luultavasti kolmekin. Olen aika… |
416 |
|
|
|
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan. |
| Satutteko tietämään löytyykö jostain nuotteja tai äänitettä Toivo Einar Palmrothin säveltämään ja Reino WE Palmrothin sanoittamaan "Talonpoikaismarssiin"?… |
499 |
|
|
|
Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi.... |
| Mikä classinen biisi kyseessä Biisin keskiosassa kuuluu di di di diidi didi diidi didi diidi ? |
3488 |
|
|
|
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikin tunnistuspalveluita. Yksi tällainen sovellus on SoundHound, joka pystyy tunnistamaan myös hyräilyä. |
| Onko jotain hyviä fantasiakirja suosituksia? Ei väliä, onko miehen vai naisen kirjoittama ja onko suomalainen vai ulkomaalainen. Kunhan olisi ihan oikeasti… |
1081 |
|
|
|
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja.... |
| Voisitteko suositella historiallisia suomalaisia romaaneja, samantyyppisiä kuin Kaari Utrion, Johanna Valkaman ja Kristiina Vuoren kirjat? |
1221 |
|
|
|
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin... |
| Etsin elokuvaa, joka esitettiin TV:ssä useita vuosia sitten. Elokuva kertoo Amerikkaan 2. maailmansodan aikana muuttaneesta naisesta, joka joskus 1990- luvulla… |
459 |
|
|
|
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana. |
| Mihin kirjastoihin KIELIKELLO tulee vielä PAINETTUNA versiona? |
237 |
|
|
|
Kirjastonhoitaja tietää pahoitellen kertoa, että vuodesta 2018 Kielikelloa on julkaistu vain verkkoaineistona. |
| Miksi sotilaat ja kuninkaalliset käyttivät peruukkeja 1700-luvulla? Oliko peruukeilla jokin muu symbolinen arvo kuin esim. muodinmukaisuus? |
1998 |
|
|
|
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä... |
| Mihin Helmi Vartiainen (Mirri Sallinen) on haudattu? |
456 |
|
|
|
Tuula Karjalaisen elämäkerta Tyko Sallinen : suomalainen tarina kertoo, että Helmi Vartiainen (Sallinen) haudattiin Malmin hautausmaalle. |
| Montako Helsinkiä pienempää pääkaupunkia Euroopassa on ja mitkä ne ovat? |
357 |
|
|
|
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm |
| Kenen runoilijan runosta on (loppuosa) "Olkoon lähtömme niin kuin ei lähtöä oisi. Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. Niin kuin mitään ei jäisi. Ja… |
209 |
|
|
|
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan. |
| Onko tietoa kuka näyttelee Hannu & Kerttu Noitajahti elokuvassa Noitaa jonka Hannu ja Kerttu tapaavat lapsena? |
233 |
|
|
|
Karkkinoitaa näyttelee Monique Ganderton.
https://www.imdb.com/title/tt1428538/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast |
| Kuka (ranskalainen) on kirjoittanut näytelmän Taide |
195 |
|
|
|
Näytelmän Taide kirjoittanut ranskalaiskirjailija on Yasmina Reza.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5abc5b9d-f42f-47e0-806c-3245c434a01b |
| Miten on syntynyt sanonta:Maassa maan tavalla. |
1492 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen... |
| Pitäisi löytää sanat runoon, jossa on mm. ajatus: "Mustarastas tulvan lintu, peltomiehen kaveri", ehkä sellaisenaankin. |
396 |
|
|
|
Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa.
Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä... |
| Mitä tarkoittaa, kun käsinestesaippuan tuoteselosteessa lukee maininta: "haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia vaikutuksia". Eli jos käyttää tätä saippuaa… |
661 |
|
|
|
Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN
https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf... |
| Kenen runoja? |
412 |
|
|
|
Näitä ovat muutkin viime aikoina kyselleet.
1. Viljo Kajava, Kun tänä iltana äiti, kokoelmasta Maan ja meren runot
2. Viljo Kajava, sikermän Kevät 1918 ensimmäinen runo, kokoelmasta Tampereen runot
3. Eeva-Liisa Manner, Peilikuvia-sikermän kolmas runo, kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-runo-missa-teoksessa-voinko?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kun-istuimme-aiti-syksyn-huoneen?language_content_entity=fi |
| Haluaisin löytää sadun jossa, muistaakseni, kerrotaan hiiriperheen vijan korjuusta. Sadun opetus: "oma apu on paras apu" |
455 |
|
|
|
Hiiriperheen sadonkorjuusta kertovia satuja en löytänyt.
Satuja kanasta, joka kasvattaa viljaa eikä saa pyytäessään apua muilta eläimiltä, on olemassa useita versioita. Voisiko kyseessä olla tämä tarina?
Esimerkiksi Martti Haavion Iloiseen lorukirjaan sisältyy satu "Kanan ohrapelto", jossa kana löytää ohranjyvän ja kylvää, kastelee ja niittää sadon ilman apua - niin myös syö siitä leipomansa kakun, vaikka tällöin koira, kissa ja hiiri olisivatkin olleet valmiit auttamaan.
Sama satu on myös "Pieni kirjava kana: englantilainen tarina" kirjassa Tarinatie : tarinoita silmälle ja korvalle.
ja Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt "Kana Karoliina".
|
| Kenen runosta? |
349 |
|
|
|
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta. |
Kysy kirjastonhoitajalta