Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7351 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3261–3280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla oli 1960-luvulla lastenkirja, joka kertoi Valerian-kissasta; saattaa myös olla, että kissan omistaja (pikkutyttö) oli Valerian. Kirjan kannessa oli… 196 Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi. Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Muistan lukeneeni 2000-luvun alussa kirjasarjaa, jossa oli tummanpuhuva mustaharmaa kansi ja sisällä rajuja (ehkä jopa tosi-)tarinoita. Yksi kirja kertoi… 312 Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Mikä on se ranskalainen mustavalkoinen elokuva, jossa sivuhenkilö mies laulun "ihan omatekemä"? 435 Ylen Elävästä arkistosta löytyy Ilkamat-viihdeohjelman katkelma, jossa Ilkka Ryömä laulaa laulun Omatekemä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu-ei-rivo-eika-p…. Tarkoititkohan tätä laulua? Laulu on alkujaan ruotsalaisen laulajan ja koomikon Povel Ramelin käsialaa ja nimeltään Själv. Se kuultiin 31.1.1955 När schlagern dog -nimisessä radio-ohjelmassa, jossa esitetyt kappaleet myös levytettiin potpurina. Sen voi kuunnnella esim. YouTube-palvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=bLvZ5WIECA4. Själv alkaa kohdasta 4:45. Valitettavasti en onnistunut löytämään yhteyttä ranskalaiseen elokuvaan tai tietoa laulun ranskankielisestä tulkinnasta. Lähteet: Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/16/omatekema-viisu...
Onko mahdollista saada kopioita nuoteista scannattuna sähköpostiin (tietysti maksua vastaan)? Kyseisiä nuotteja ei löydy mistään, jotta voisin ne ostaa. Kyse… 1211 Kappaleen "Tahdon sinut" on säveltänyt Esko Toivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Sinusta vain mä herkän unen yöllä näin". Kappaleen pianosovitus sisältyy nuottiin "Suuri pop-toivelaulukirja", osaan 5 (F-kustannus, 2015, s. 100-101). Nuotissa on myös sointumerkit ja laulun sanat. Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön ja kappaleen valmistamisen saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta ei kuitenkaan esim. sävellysteoksen kappaleen valmistamista. Oikeus kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön on vain fyysisillä henkilöillä, ei yhteisöillä. Näin ollen kirjasto tai kirjaston henkilökunnan jäsen ei voi kopioida puolestasi pyytämääsi nuottia...
Leonard Cohen runokirja?, lainattu vuosia sitten kirjastosta. Mm teksti "en tiennyt ennen kuin kävelit pois, että sinulla on ehdoton perse" tms. Muistaakseni… 469 Jarkko Laineen kääntämää Coheniahan tuo muisteltu katkelma on, vuonna 1975 suomeksi julkaistusta kokoelmasta Rakkauden orjat.
Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. 932 Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
Milloin on julkaistu Wilho Siukosen säveltämä ja Impi Siukosen sanoittama laulu Joulun odotuksessa ("Illan tullen hämärtyypi piha, metsä, maa...")? Arvaukseni… 632 Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Muistelen joskus kauan kauan sitten tullutta sarjaa. Siinä nuori nainen lähti kotimaastaan kauaksi merten taakse muistaakseni opettajaksi. Muistaisin, että… 324 Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Muistaisiko joku? Kyseessä vanha satu, ehkä 1950-luvulta, ehkä koulun lukukirjasta. Siinä kerrottiin pikkuisesta hiirestä, joka kovasti piti lanttulaatikosta… 394 Kyseessä saattaisi olla neuvostoliittolainen satu Kertomus lantusta, joka sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen laatimaan alaluokkien lukukirjaan Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen (Valistus, 1952). Tässä sadussa on ukko, tämän pieni vaimo ja näiden lapsenlapsi, pieni tyttö, ja kaikki pitävät lanttulaatikosta. Ukko lähtee juurikasmaalle nostamaan heidän suurinta lanttuaan, mutta se on niin suuri, ettei hän yksin saa sitä irrotetuksi. Apuun tulee ensin vaimo, sitten tyttö, lopulta vielä talon kissa ja perheen mökissä asuva hiiri, ja vasta, kun kaikki viisi vetävät, lanttu irtoaa maasta. Siitä saavatkin kaikki oivallisen lanttulaatikkopäivällisen. Lopuksi tarinan kertoja arvelee, että ruokaa saattoi jäädä vähän...
Missä osoitteissa Sakari Topelius asui Helsingissä? 919 Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken. Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen. 1832-33 Maneesikatu 5 (...
Lainasin Walter Scottin kirjan. En muista kirjan nimeä? Kirja kertoo enlantilaisesta pojasta, jonka isän veli pääasiassa kasvattaa. Hänet lähetetään sotilaaksi… 173 Walter Scottin kirjassa Waverley päähenkilö rakastuu kahteen naiseen, Roseen ja Floraan. "Kirjailija Walter Scottin esikoiseos kertoo kunniallisesta englantilaisesta herrasmiehestä Edward Waverleystä. Tarina keskittyy aikaan juuri ennen jakobiittikapinoita, jolloin Waverley valitsee urakseen armeijan. Upseerikoulutuksensa aikana Waverley käy kylässä ystäviensä luona Skotlannissa. Skotlannissa häntä kohdellaan hyvin, mutta hän joutuu punnitsemaan uudelleen aikaisempia käsityksiä kotimaastaan. Waverleyä liehitellään molemmille puolille kapinoita, ja hän vielä rakastuu kahteen naiseen samaan aikaan. Hänen on valittava naisensa - ja puolensa."   kirja.elisa.fi
Niin Suomessa kuin maailmallakin monet tärkeät kaupungit on perustettu joen varteen. Miksei Vaasa ole joen varrella? 622 Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta. Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman...
Mikä on joskus kirjakuvakkeen paikalla näkyvä pyöreä merkki, vastaava kuin liikennemerkki "nopeusrajoitus päättyy"? 373 Symboli, jossa ympyrän läpi kulkee vinoviiva, on matematiikassa tyhjän joukon merkki. Yleisemmällä tasolla sitä käytetään kieltoa tai jonkin puuttumista ilmaisevana symbolina. Samantapainen merkki löytyy myös esim. tanskalaisesta ja norjalaisesta aakkostosta kirjaimena sekä geometriassa halkaisijan merkkinä. Kaikissa näissä on kuitenkin typografisia eroja. PIKI-verkkokirjastossa symboli esiintyy kirjan kansikuvan paikalla, kun kansikuvaa ei ole tietokannassa saatavilla. Lähteet: RapidTables.com: https://www.rapidtables.com/math/symbols/Basic_Math_Symbols.html Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%98  
Terve! Tampereen Näsijärvellä on Siilinkarin majakka, joka on itseasiassa sektoriloisto. Onko tiedossa, montako kandelaa on tuon kyseisen loiston valon teho? 959 Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo. Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa. https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Tyttö-/nuortenkirja, joka kertoi nuoresta polkupyörällä kulkevasta puutarhaneuvojasta. Olen lukenut 50-60 luvun vaihteessa. 175 Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958. Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Etsin Anna-Maija Raittilan suomentamaa Johan Olav Wallinin kirjoittamaa runoa/virttä "Var är min vän" (Psalmen 305). Suomennos ilmeisesti "Missä on Ystäväni",… 417 Anna-Maija Raittilan suomennos "Missä on Ystäväni" Johan Olof Wallinin runosta "Var är den Vän" sisältyy seuraaviin nuotteihin: Erkkilä, Vesa: Elävät sinua ylistävät : Vesa Erkkilän hengellisiä yksinlauluja (FinnArtes, 2004; runoilijan nimi on julkaisussa virheellisesti "A. O. Wallin") Ruotsin kirkon virsikirja (Verbum, 2003, ISBN 91-526-5510-5; virret 305A ja 305B)
Hakusessa kaksi lasten "kauhu" kirjaa 90-luvulta. Hei, etsin kahta lastenkirjaa joilla tykkäsin pelotella itseäni lapsena. Ensimmäinen oli satukirja, jonka… 189 Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.  Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva. Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
Kirjailija Enni Mustonen, mikä on Helena sarjan ilmestymis järjestys. Kiitos! 400 Helenasta kertova kirjasarja on nimeltään Vihreän kullan maa, ja sen osat ovat: 1. Mäntykosken Anna. 1987 2. Johannes ja Helena. 1988 3. Mäntyniemen miniä. 1988
Mikä suomalainen kirjalija/kirjasarja? 502 Kaipaamasi sarja voisi olla Johanna Marttilan Helkalan kartano. Sen osat ovat Reipas tyttö saa paikan, Hellitä suitsia, Kati, Helkalan villikot, Helkalan kilpakosijat, Häät Helkalassa ja Näkemiin, Helkala. Sarjassa seurataan ensin kartanon tyttärten Katin ja hänen Matti-miehensä perhe-elämän alkua ja myöhemmin heidän lastensa vaiheita. Perheen vanhin tytär Emmi opiskelee eläinlääkäriksi. Myöhemmin Marttilalta ilmestyi Elämän palapeli -romaani, jonka juoni vastaa kuvaamaasi. Tietoa Johanna Marttilasta ja hänen teoksistaan Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466.  
Olen äidilleni etsinyt tietoa savonmurteella esitetystä runosta (ehkä laulettukin) Jahvetti Turpeisesta, tuloksetta. Äitini muistaa oman äitinsä pukeutuneen… 739 Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin: Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99) Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)